~Troublemaker~ Part 16

Ruby:
"Olisit vain antanut asian olla!" Vinkaisin heti kun pääsimme sisälle kansliaan. Olin jo melko tottunut haukkumiseen ja kiusaamiseen, enkä halunnut tehdä siitä mitään numeroa.
"Et varmasti jatka täällä! Tapan nuo paskat seuraavalla kerralla" Harry ärähti vihaisena ja olin iloinen, ettei hän ollut vihainen minulle. Tämä nimittäin oli pelottavaa.
"Se ei ollut mitään! Ihan totta, rauhoitu nyt" käskin ja vetäisin uhmakkaan Harryn kanslistin tiskin luo.
"Huomenta! Milläs asialla sitä ollaan?" Neiti Brown, nuori ja blondi kanslisti kysyi hymyillen. Nojauduin lähemmäs ja kerroin asiani.
"Sinulla reilusti poissaoloja. Monta uutta kurssia on alkanut, etkä ole ilmoittautunut millekkään" Hän kertoi, tutkiessaan tietojani tietokoneelta. Olin siis missannut koko koulun.. Mielialani laski nopeammin kuin ikinä.
"Onko minulla mitään mahdollisuuksia jatkaa kursseja enää?" Kysyin epätoivoisesti. Neiti Brown näytti epäilevältä.
"En usko, että tämän tason opiskeluissa pysyy enää mukana. Mutta eihän koulua näin vain voi lopettaa. Miksi muuten olit näin kauan poissa? Vanhemmiltasi ei ole tullut yhtään viestiä"
En tiennyt mitä vastata. En voinut selittää, että setäni oli pahoinpidellyt minut ja tappanut äitini. Ja että isäni ei välittänyt ja oli lähtenyt pois.
"Tätä on turhan vaikea selittää, mutta Ruby vaihtaa koulua." Harry tokaisi takaani, vetäisten minut hieman taaemmas. Brown punastui huomatessaan Harryn ja sipaisi hermostuneena hiuksiaan.
"Jos sinä niin sanot" Kanslisti hymyili ja iski Harrylle silmää. Se sai verenpaineeni kohoamaan yllättävän nopeasti.

Harry:
"Sittenhän muuta ei tarvita" vastasin naiselle ja hymyilin. Sivusilmästäni näin kuinka Ruby risti käsivartensa.
"No hyvä!! Eiköhän tämä sitten riitä, kiitos vaan!" Ruby kivahti, väläytti mahtavan tekohymyn ja kiskaisi minut hihasta oville päin.
"Taidat olla vähän mustasukkainen" naurahdin ja kiskaisin hänet kainalooni. Ruby kääntyi minuun päin ja mutristi huuliaan.
"Empäs!" Hän vastasi, mutta valitettavasti hän oli erittäin huono valehtelija. Täytyy myöntää, että se oli aika suloista. Kietaisin käsivarteni hänen ympärilleen ja painoin hänet rintaani vasten.
"Luuletko,että katselisin muita naisia?" Hymähdin hänen korvaansa.
"No.. Eh.." Ruby sopersi, mutta minä kohotin hänen leukaansa jotta saisin katsekontaktin.
"Sinä olet täydellinen. Sinä, pojat ja perheeni ovat tärkeimmät asiat elämässäni. Jätän sinut vasta kun itse niin haluat" sanoin ja näin kuinka Rubyn silmät kostuivat.
"Rakastan sinua" hän naurahti kyynelehtien ja halasi minua tiukasti.




LYHYT!  MUTTA HERRANJUMALA SOMF VIDEO SE ON JOTEN NIIN JÄRKYTTÄVÄÄ ETTÄ ITKIN IHAN SAIRAASTI HUHUHUHUH SIIS SE ON NIIN TÄYDELLINEN KAIKIN PUOLIN OIKEESTI IHANA SIIS NE ON KASVANU NII PALJON JA OIKEESTI SE LAPSUUDEN KUVA JUTTU ON NIIN SIISTI JA OIKEESTI NIIN HYVIN TEHTY JA SE ON NIIN MAHTAVA IDEA ETTEI MITÄÄN RAJAA!!! huh kiitos. XDXD