~Are You Jealous?~ Part 9

Luciana:
Seuraavana päivänä ei ollut koulua. Kuulemma koulu täytyi siivota ja korjata kaikki rikkoutuneet paikat, mikä kyllä sopi minulle. Toisaalta olisin halunnut nähdä Jaken, mutta ainakin minulla oli aikaa valita vaatteita. Olin tosi hermostunut ja juoksin koko päivän ympäri taloa. Äiti oli kokoajan jakamassa neuvoja, iskä häipyi ystävänsä luo ja Harry tekstaili kokoajan ja loi minuun jostain syystä syyttäviä katseita. Tiesin, ettei moni poika pitänyt Jakesta, koska hän oli hyvä kaikessa ja sai tyttöjä. Mutta ei Harrylla pitäisi olla mitään häntä vastaan, oli hänkin kohtuu suosittu.
"Mustat vai valkoiset farkut?!" Kysyi äitiltä, joka istui sängylläni ja mittaili kumpaakin vaatetta tarkasti.
"Laita mustat. Jos vain side mahtuu noin tiukkien housujen alle!" Hän totesi ja vaihdoin heti housut. Side mahtui juuri ja juuri farkkujen alle, mutta se näytti vähän tyhmälle pullottaessaan hiukan
"Ihan hyvin mahtuu! Saanko lainata tuota kaulakorua?" Kysyin innoissani ja nappasin hopeisen timantti korun sängyn reunalta.
"Saat!! Olet niin nätti! Taitaa olla spesiaali poika" äiti vinkkasi, nousi ylös ja kiinnitti korun kaulaani.
Nyökkäsin ja hymyilin leveästi.
"Minä lähden nyt iltavuoroon! Pidä hauskaa" äiti toivotti ja lähti alas. Meikkasin ja laitoin hiukseni siistille poninhännälle. Sitten kipaisin alakertaan ja istuin Harryn viereen sohvalle.
"Mo" tokaisin muuntaen ääneni matalaksi. Harry nosti katseensa kännykästään ja katsoi minua kulmat koholla.
"Mitä nyt?"
"Sinun kuuluu vastata samalla tavalla!"
"Älä viitsi..."
"Mikä sinulla on?" Kivahdin ja ristin käsivarteni.
"Mikä sinulla on kun lähdet Millerin kanssa!?" Harry tivasi.
"Se ei kuulu sinulle! Mitä sinulla edes on häntä vastaan?"
Harry ei vastannut vaan jatkoi tekstailua. Ojentauduin pari senttiä eteenpäin ja näin Harryn näytöllä Louisin nimen. Ja oman nimeni viestien joukossa.
"Miksi puhut minusta hänelle!?" Älähdin heti ja salamana Harry sammutti näytön.
"Enkö saisi?"
"Et"
Olimme kummatkin hiljaa ja tuijotimme erisuuntiin. Täytyi myöntää, että Harry oli veljenä ärsyttävä.
"Ihan sama! Juoruilkaan ihan niin paljon kuin tahdotte, mutta minun täytyy mennä, etten vain myöhästy!" Ärsytin tahallani, nousin ja menin eteiseen pukemaan. Harry ei vastannut edes moikkaukseeni, joten lähdin talosta ovet paukkuen. Idiootti...

En ehtinyt odottaa kauan kun kalliin näköinen musta auto kaartoi talomme eteen. Jake astui ulos, siististi pukeutuneena ja tuli luokseni.
"Moi! Olet tosi kaunis!" Jake hymyili ja kumartui halaamaan minua.
"Eh moi.. Ja kiitos!" Sönkötin ja tulipunaisena halasin häntä.
"Ajattelin, että mentäisiin ravintolaan! Onhan se ok sinulle?" Jake kysyi ja veti minut mukaansa autolleen. Vastasin myöntävästi, vaikka en ollut oikeen koskaan pitänyt fiineistä illallisista ja sellaisesta. Hymyillen leveästi Jake kaasutti kohti kaupunkia.


Jäi tyhmään kohtaan, mutta nukahan kohta -.- btw toivottavasti en oo ainut joka ei pysty/saa kattoo 1DDaytä... My life sucks