~Troublemaker~ Part 22

Ruby:
"Tunnetko sinä heidät Michael?" Kysyin kun häirikköporukka poistui huoneesta. Oli todella outoa, että täysin tuntemattomat ihmiset tulevat katsomaan minua. Ja he väittävät tuntevansa minut.. Minusta kyllä kierolla tavalla tuntui, että saatoin ehkä tuntea tuntea heidät. Tai siis joku tohtori kertoi, että olin saanut iskin päähäni onnettomuudessa. En muistanut siitä mitään. Minua oli kutsuttu Rubyksi, joten ilmeisesti se oli nimeni. En muistanut yksinkertaisesti mitään, tämän sairaalan jälkeen. Ehkä ne pojat tosiaan tunsivat minut, mutten vain muistanut..
"En! Aika paskamaisia olivat! Yksihän väitti olevansa poikäystäväsi!" Michael nauroi.
"Kuka heistä?"
"Se pitkä, jolla oli kiharat. Aika äkkipikaiselta vaikutti"
Aloin heti muistella. Minulla ei ollut muuta mielikuvaa hänestä kuin äskeinen kohtaaminen. Seurustelinko minä tosiaan hänen kanssaan?
"Outoa" mumisin ja puristin silmäni kiinni, pinnistäen muistiani.
"Ihan turha sinun on siitä huolehtia! Ethän sinä tunne häntä, joten voit samantien jättää hänet omaan arvoonsa!" Michael ehdotti.
"Tunsinko minä sinut aikaisemmin?" Kysyin, avasin silmäni ja heilautin jalkani sängyn reunalle. Muistan vain, että Michael veti minut vedestä ja toi tänne. Ehkä olin ollut hänen kanssaan aikaisemmin.
"Kyllä! Etkö muista? ME seurustellaan. Et ole ikinä ollutkaan sen ääliön kanssa, joka täällä kävi" Michael selitti ja ojentautui halaamaan minua. Olin ihan sekaisin.
"Mitäh? En muista mitään" älähdin hänen halauksessaan, johon en vastannut.
"Me ollaan seurusteltu monta vuotta! Minä tunnen sinut." Michael kuiskasi ja tiukensi otettaan minusta. Hän taisi puhua totta. Enhän minä voinut tietää totuutta, mutta uskoin häneen.
"Harmi etten muista. Sinun täytyy kertoa kaikki uudelleen!" Naurahdin ja halasin häntä.



Taas kirjottelen koulussa xD mut jatkan taas kuhan pääsen kotiin!