~Troublemaker~ Part 24

Ruby:
Lähdimme sairaalasta vähän vaivaantuneena. Minua ihmetytti, etten reagoinut mitenkään siihen, että tämä kiharapää hakkasi luultua poikaystävääni. Luulisi, että jos seurustelisin hänen kanssaan, olisin mennyt väliin.
"Olenko minä siis Ruby?" Kysyin aika nolona, kun pakkauduimme poikien autoon.
"Kyllä! Ja olet asunut kanssamme monta kuukautta" vaalea hiuksinen poika sanoi ystävällisesti vierestäni. Tuntui niin oudolle kun he tunsivat minut, mutta itse en..
"En muista teidän nimiänne" myönsin pää painuksissa.
"Minä olen Niall, tuossa on Liam, Zayn, Louis ja Harry, jonka kanssa olet seurustellut monta kuukautta!" Niall kertoi ja osoitti poikia vuorotellen. Katseeni pysähtyi Harryyn, joka oli kääntynyt katsomaan minua etupenkiltä. Tämä alkoi olla vähän liian monimutkaista.
"Mutta.. Michael sanoi.." Aloitin, mutta Harry keskeytti.
"Hän valehtelee. En tiedä mitä hän on sinulle sanonut, mutta me puhumme totta. Olit lento onnettomuudessa, kun loukkasit pääsi. Et ollut tavannut Michaelia ennen. Tai ainakaan sinä aikana kun me olemme sinut tunteneet" Hän kertoi vakavalla naamalla.
"Entäs vanhempani!? He varmasti tietävät kaiken!" Naurahdin iloisena, että muistin mokoman seikan. Vanhemmat tietäisivät kaiken!
Mutta kukaan ei vastannut. Käännyin katsomaan kaikkia poikia vuorotellen.
"Mitä? " kysyin kummissani. Jos tunsin heidät, heidän pitäisi tuntea vanhempani!
"Tuota.. Sinun äitisi kuoli ja isäsi lähti" Liam, jos oikein muistan, sanoi vaivaantuneesti.

Kesti hetken aikaa tajuta mitä hän oli juuri sanonut. Miten niin äitini oli kuollut!? Vaikken muistanut häntä, niin miksi hän olisi noin vain kuollut!?
"Olenko minä ollut muka koko elämäni orpo??" Älähdin miettiessäni vaihtoehtoja.
"Et.. Tämä on turhan vaikea selittää.. Sinä tiedät kyllä, et vain muista. Jos annamme asian olla, niin ei tule mitään ongelmia!" Autoa ajava Zayn selitti ja yritti selvästikkin saada minut unohtamaan koko aiheen.
"Ok" tokaisin ja keskityin katsomaan ikkunasta ulos. Saa nähdä mitä tästäkin tulisi..



Michael:
"Mic, ihan totta! Kannataako sinun alkaa riehumaan?" Ashley kysyi ärsyttävällä äänensävyllä. En kiinnittänyt häneen mitään huomiota, vaan keskityin tietokoneen näyttöön. Olin päässyt isäni salasanoilla kaupungin asukas rekisteriin, josta nyt etsin Rubyn vienyttä porukkaa. Ottaisin tytön takaisin vaikka väkisin.
"Niimpä. He voivat ilmoittaa poliisille" Lee totesi toiselta puoleltani tarkkaillessaan näyttöä.
"Kuulkaa! Ihan sama minulle! Otan tytön takaisin! Hän rakastaa minua, koska laitan hänet rakastamaan! Muistinmenetyksen takia hän ei voi rakastaa 'muka oikee poikaystäväänsä'!" Kivahdin muille jotka vaikenivat. En ollut ikinä menettänyt yhtäkään tyttöä muille. En ikinä ollut hävinnyt yhtään kilpailua. Enkä aikonut hävitä nytkään. Etsisin heidän osoitteensa ja laittaisin suunnitelmani toimeen.