tiistai 29. lokakuuta 2013

~Troublemaker~ Part 15

2 kuukautta myöhemmin

Ruby:
"Harry!! Pystyn jo melkein juoksemaan!" Hihkuin olohuoneessa ja tepsutin eteenpäin matolla. Siteitä oli poistettu jalastani ja pystyin laittamaan sille enemmän painoa. Minun 'juoksuni' näytti kyllä enemmän nopealta ontumiselta. Mutta se oli edistystä.
"Ruby, varo ettet kaadu" Harry naureskeli sohvalta, mutta tiesin että hän toivoi minun lopettavan.
"Enhän minä semmoista" naurahdin ja istahdin hänen viereensä sohvalle.
Viimeiset kaksi kuukautta olivat olleet kaikesta kivusta huolimatta parhaimpia aikoja elämässäni. Harry oli yksinkertaisesti uskomaton ihminen. Meillä oli hauskaa, hän oli huolehtivainen ja suojeli minua. Ja muut pojat olivat tosi mukavia myös!! Gemmaan olin tutustunut pikaisesti, ennekuin hän oli muuttanut takaisin poikaystävänsä luo. Mutt hauskaa meillä oli ollut!
"Mitä tahdot tehdä tänään?" Harry kysyi ja kietaisi käsivartensa hartioideni ympärille. Huokaisin teatraalisesti.
"Minun pitää käydä varmaan koululla. Olen ollut niin pitkään poissa, että saan selittää rehtorin pyörryksiin"
"No minä tulen mukaan"
"Etkä tule"
"Miksen?"
"Näit Jessien ilmeen viimeksi. Mieti mitä kaikki ajattelisivat" huokaisin. Kukaan koulustani ei ikimaailmassa voisi uskoa että minä seurustelisin Harryn näköisen pojan kanssa..
"Varmaan kaikki vain kadehtivat minua. Seurustelenhan minä maailman kauneimman tytön kanssa" Harry vinkkasi.
Tyydyin huokaisemaan. Turha yrittää kinastella asiasta.
"No tule sitten.." Puuskahdin ja näin sivusilmästäni kuinka Harry hymyili leveästi. Ärsyttävää miten hän sai minut muuttamaan mieltäni.

Parin tunnin kuluttua olimme jo autossa ja matkalla koululleni. Minulla oli varmasti jo miljoona luvatonta poissaoloa, ja kun kumpikaan vanhemmista ei vastannut koulun viesteihin, saisin selkääni.
"Aijotko jatkaa koulua pian?" Harry kysyi kaasuttaessaan suoralla.
"Entiedä. En haluaisi, mutta ei minulla ole mitään koultustakaan" huokaisin. Miksi koko koulu oli edes olemassa!? Kumpa voisin vain olla Harryn kanssa loppuelämäni. Mutta kaikki olivat töissä. Paitsi..
"Eikö kukaan teistä ole koulussa? Tai töissä?" Kysyin kääntyen penkilläni Harryyn päin. En ollut edes tajunnut asiaa aikaisemmin. Kaikki pojat näyttivät olevan kotona kaiken aikaa..
"Kaikki taisimme lopettaa koulun kesken. Ja keskittyä musiikkiin" Harry kertoi hymyillen. En ollut tiennytkään, että he olivat musikaalisia. Joskus he olivat kyllä yhdessä jotain hoilanneet ja Niall oli soittanut kitaraa, mutta ei muuta.
"Laulatko sinä?" Kysyin innoissani. Voiko muka täydellisyydestä tehdä täydellisemmän!?
"Nojoo. Ja kirjoittelen kappaleita" Harry myönsi."
"Kunhan päästään pois täältä, sinun on pakko laulaa!!" Naurahdin ja irrotin turvavyön. Olimme tulleet koulun pihalle, joka juuri pahaksi onnekseni tulvi oppilaita. Harry kiersi auton ja tuli viereeni. Pystyin ottamaan häntä kädestä toisella kädelläni, sillä käytin enää vain yhtä tukisauvaa joten kävelin kuin Tohtori House.
"Mennään tänne. Päästään helpommin kansliaan" selitin ja ohjasin Harryn kävelemään kauemmas väentungoksesta. Vaikka yritin olla huomaamaton, Harry kiinnitti kaikkien huomion pelkällä ulkonäöllään. Ja sen jälkeen ihmiset huomasivat kenen kanssa hän kävelee..
"Se on se kadonnut tyttö"
"Ruby rinnakkaisluokalta! Tuollaisen hottiksen kanssa! Mitäköhän hän on sille maksanut!?"
"Poika parka. Joutuu roikkumaan tuollaisen ääliön kanssa"
Kuulin joka sanan. Ja ne kaikki satuttivat. Ihmiset kuiskivat ympärillämme, kovaan ääneen aivan kuin haluaisivat minun kuulevan. Olisin vain halunnut paeta tästä tilanteesta.
"Huora!" Huudahti joku poika yhtäkkiä. Ja se sai Harryn reagoimaan. Ei mennyt varmaan paria sekuntia enempää kun suurisuinen poika oli painettu seinää vasten Harryn vahvassa otteessa.
"Mitä sanoit!?" Harry karjui pojalle, joka näytti kertakaikkisen järkyttyneelle.
"Minä.." Poika aloitti, mutta Harry vain tyrkkäsi hänet kauemmas.
"Tee se uudelleen, niin takaan ettet kävele pariin kuukauteen" Harry sähähti, kääntyi hiljaisuuden vallitessa ja tuli luokseni. Olisin varmaan jäänyt siihen seisomaan, ellei Harry olisi ohjannut minut kanslian ovesta sisälle.




Tylsä ja kaikkee, mutta yritän näitä juonenkäänteitä ujuttaa mukaan! Ja seuraavan kerran kirjotan todennäkösesti vasta ens maanantaina koska nyt keskiviikosta perjantaihin mulla on (kai) venäläinen vaihto-oppilas ja sitte koko viikonlopun oon isoskoulutus leirillä :P
















9 kommenttia:

  1. Ää eikää, yritä pliis kirjottaa ennemmin. Oon jääny koukkuun tähän :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kirjottaa perjantaihin saakka, jos se venäläinen ei tuukkaan xD mut saan tietää sen vasta yheltä :D

      Poista
  2. Oh god, kuolin <3 <3 <3

    haha, tohtori House xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha Housesta saa hyvän esimerkin siitä kävelytyylistä xDDD

      Poista
  3. Aaah!!! Ihana ficci!! Rakastan tätä!! <3

    VastaaPoista
  4. I love this story!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha kiitos :) BTW nii että en kyllä jaksa kirjottaa enää tänää, joten vasta maanantaina todennäkösesti sitte seuraavan kerran kirjotan :/

      Poista
  5. Oih, toivoisin, että mullakin olis tollanen henkivartija koulussa :3 Ihana tarina :333

    VastaaPoista