~Troublemaker~ Part 4

Ruby:
Olin juuri aikeissa lähteä Harryn huoneesta, kun tajusin ettei minulla ollut kännykkää. Se oli ollut farkkujeni taskussa, mutta nyt sitä ei löytynyt. Enkä kaiken lisäksi tiennyt kelloakaan. Olin noin kuuden maissa lähtenyt Jessien luota, mutta nyt en ollut enää kärryillä. Minua tosin väsytti joten epäilemättä oli yö.
Livahdin kuitenkin Harryn huoneesta käytävään. Kuulin poikien puhuvan matalalla äänellä. Hiippailin lähemmäs ja tulin olohuoneeseen. Poikien puhe lakkasi samantien ja kaikkien katseet kääntyivät minuun. Joukossa oli yksi uusi. Tumma hiuksinen ja hieman ulkomaalaisen näköinen, tatuoitu mies. Seisoin siinä aika nolona, tietämättä mitä tehdä.
"Ööh.. Ruby, tässä on Zayn. Hänellä on ollut menoja, joten ette ole tavanneet" Niall esitteli nopeasti ja Zayn nyökäytti päätään tervehdykseksi. Heilautin kättäni vastaukseksi. Zayn ei näyttänyt yllättyneeltä nähdessään siepatun tytön talossaan. Hän saattoi olla jutussa mukana..
"Eh.. Harry?" Kysyin epäröiden. Harry kääntyi minuun päin ja kohotti kulmakarvojaan.
"Saisinko puhelimeni takaisin? Lupaan, etten soita kenellekkään" kysyin katsoen häntä silmiin.
"Paras olisikin" Harry vastasi, ei kuitenkaan ilkeästi, ja otti kännykkäni takataskustaan. Hän tuli luokseni ja antoi sen minulle.
"Kiitos. Ja tuota.. Jos en pääse pois niin, nukunko minä sohvalla?"
"Et. Minun huoneessani" Harry vastasi kuin asia olisi ilmiselvä. Ei se minua sinänsä haitannut, koska en pelännyt että minut puukotettaisiin nukkuessani. Mutta vähän noloa se todennäköisesti tulisi olemaan..
"Seeelvä.. Olisiko patjaa?" Kysyin, harvinaisen tietoisena siitä kuinka kaikki tuiottivat minua. Harryn kasvoille levisi hurmaava virne.
"Siellä on sänky" hän vinkkasi, kääntyi ja katosi keittiöön. Nyt varmasti punastuin vasten tahtoani. Nukkuisinko samassa sängyssä hänen kanssaan!?
"Nojoo.. Jospa kaikki lähdettäisiin nukkumaan. Kello on kohta puoli kolme.. Ja Ruby, vessa on se kolmas ovi vasemmalta" Liam neuvoi ja kaikki lähtivät eri suuntiin. Hiippailin äkkiä vessaan ja lukitsin oven. Tämä ei tuntunut niin kamalalle enää. Pojat olivat mukavia ja kaikkea, eikä minua sentään lukittu kellariin. Mutta halusin silti tietää miksi tämä kaikki oli tehty. Lunnaita minusta ei ikimaailmassa saisi..

Yritin vessassa siistiytyä parhaani mukaan, mikä oli tosi hankalaa, kun minulla ei ollut pyyhettä, meikinpoistoainetta, hammasharjaa tai hiusharjaa. Eikä vaihtovaatteita.. Kävin vessassa, pesin kädet ja tulin takaisin käytävään. Valoja oli sammutettu, ja näin vain Zaynin kävelevän olohuoneen toisella puolella. Mahdollisimman hiljaa kävelin Harryn huoneen ovelle ja raotin sitä. Ikkunoista oli otettu niitä peittänyt muovi pois ja yksi yöpöytä lamppu oli päällä. Ikkunan näkymän perusteella en osannut sanoa missä voisimme olla.
"Saat valita puolen" Harry sanoi yhtäkkiä ja kiinnitin katseeni häneen. Hän oli vaihtanut vaatteita. Tai oikeastaan riisunut niitä. Harrylla oli enää yllään mustat bokserit. Katseeni viipyi hänen tiukaksi treenatuissa vatsalihaksissaan, minkä Harry kyllä huomasi.
"Ööh.. Otan tämän." Sössötin ja menin vasemmalle puolelle. Hymyillen Harry sammutti valon ja kiersi toiselle puolelle. Minulla ei tainnut olla muuta vaihtoehtoa, kuin nukkua topissa ja farkuissa.
"Siinä sängyn päässä on t-paita. Voit laittaa sen päälle" Harryn ääni naurahti pimeässä kuin hän olisi lukenut ajatukseni. Hermostuneena riisuin toppini ja toivoin, ettei Harry nähnyt pimeässä yhtään paremmin kuin minä. T-paita oli iso, ja selvästi miehen, mutta sopivan pitkä, jotta pystyin ottamaan farkkunikin pois. Kiipesin sänkyyn ja asetuin reunalle. Toivottavasti juuri tänä yönä en pyörisi ja liimaantuisi Harryn kylkeen. Tunsin kuinka Harry vaihtoi asentoa. Oli aika hermostuttavaa nukkua näin lähellä miestä, joka juuri oli kidnapannut minut.