maanantai 3. kesäkuuta 2013

~The Kiss~ Part 11

Zayn:
Tuiotin haikeasti auton perään kun Kim ja Sirena ajoivat pois. Hänen oli parempi olla poissa.. En kestäisi jos hänelle tapahtuisi jotain. Huokaisin ja pyyhkäisin hiukseni pois otsaltani. Olisi parempi ryhtyä hommiin.
Liam:
"Lou,Niall olkaa hiljempaa!" Huusin olkani yli kun kuulin kännykkäni soivan. Kuten tavallista heillä oli tyyny sota ja kamalasti karjuen he juoksivat ympäri taloa. Meteli vain yltyi kokoajan.. "NYT TURVAT KIINNI!!" Karjaisin kun näin kuka soitti. Tuli hiljaista lukuunottamatta hiljaista naurua. "Moi Zayn! Mitä kuuluu?" Vastasin puhelimeen ja istuin sohvalle. "Hei Liam.. Itseasissa minulla on ongelma.. Ja tarvitsisin teidän apuanne" Zayn sanoi kuulostaen surulliselle. Mitäköhän nyt on tapahtunut. Nostin katseeni maasta ja näin Louisin ja Niallin tulleen istumaan viereeni. Laitoin kaiuttimen päälle. "Mikä on homman nimi?" Kysyin ja kumarruimme kaikki lähemmäs kuulemaan vastausta. "Xenia on lähtenyt luotamme. Ja hän uhkaa tappaa.. Tyttöystäväni." Zayn sanoi koruttomasti. En yhtään ihmettellyt. Xenia oli aina inhonnut sitä kun Zayn ei pitänyt hänestä.. Ja jos Zayn hankki tyttöystävän.. "No mutta mikä on ongelma? Senkun kaikki vaan listitte Xenin! Teitähän on jos ystävättäresi lasketaan mukaan neljä!" Louis möläytti. Itseasissa ajattelin samaa.. Kyllä neljä yhtä vastaan olisi helppoa.. "Hän ei ole demoni" Zayn vastasi hitaasti. Katsahdimme heti toisiimme. Mitä hän on mennyt tekemään!? "Ihminen!?"  Kysyin ihan järkyttyneenä. "Metsästäjä" Zayn myönsi ilmeisesti huomaten äänensävyistämme ettei ollut aika valehdella. METSÄSTÄJÄ!!! "Zayn mitä helvettiä olet tehnyt!?!?" Niall puuskaisi. Toisessa päässä tuli hiljaisuus. "Älkää tuomitko tätä.. Mutta hän ei tee meille mitään! Ja meitä ei ole neljä.. Taistelussa olisi vain minä ja Kim.. Xenia hakkasi liittolaistensa kanssa Harryn enkä anna Sirenan tulla mukaan." Zayn kertoi vahvasti. Tiesin ettei nyt kannattaisi väittää vastaan. Ja heidän tilanteensa vaikutti tosi pahalle. "Eli tulisimme puolustamaan tätä...Sirenaa." Louis kysyi kulmiaan kurtistaen. "Tulisitte puolustamaan meitä kaikkia. Xenia on niin vihainen kaikille etten ihmettelisi jos hän etsisi jopa teidätkin käsiinsä. Ja hänellä on ainakin kaksi liittolaista. Tuntemattomia miehiä." Zayn vastasi. Katsoin poikiin. Molemmat olivat vielä vähän kummissaan mutta minusta päätös oli tehty. "Me tulemme. Lähdemme heti" sanoin ja kuulin kuinka Zayn huokaisi helpotuksesta. "Kiitos" hän sanoi ja sulki puhelimen.
Sirena:
Minulla oli haikea olo. Pelkäsin niin paljon Zaynin ja Harryn puolesta.. Ja Kim.. Hänellä ei mahtanut olla helppoa myöskään. Käännyin istuimellani häneen päin. "Haluatko puhua?" Kysyin hieman arasti. En haluaisi suututtaa tai muutenkaan olla vaivaksi hänelle. "En välttämättä mutta jos haluat niin kyllä" hän vastasi katse tiessä. "Ööh.. Selvä. Mikä tämä turvatalo on?" Kysyin. "Se rakennettiin meille suojaksi jos joku toinen porukka hyökkäisi. Olemme käyttäneet sitä vain kerran mutta se on valmisteltu hyvin" Kim vastasi kuulostaen hieman lämpimämmälle. "Miksi toiset hyökkäävät?" Utelin. Vaikka tiesin jonkin verran demoneista, en ollut ikinä perehtynyt 'laumasuhteisiin' tai mihinkään sellaisiin. "Reviiri hommia. Tämä kaupunki on meidän ja muutamat ovat havitelleet sitä itselleen. Pidimme kuitenkin pintamme joka kerta." Kim kertoi. Käänyimme samalla metsätielle. "Ahaa.. Mutta, olisitko halunnut jäädä tuonne?" Kysyin nyt taas varovasti. Hän oli joutunut jättämään Harryn.. "Olisin.. Mutta tiedät ettei Harry olisi minun antanut. Ja sitäpaitsi me olemme samassa tilanteessa joten ei tämä haittaa" Kim vastasi ja hymyili minulle. Vastasin hymyyn. Onneksi hän ei näyttänyt vihaavan minua tai jotain. Kaarsimme aukiolle metsän keskelle. Siellä oli pieni, uuden näköinen talo jonne menimme sisään. "Täällä on vielä kamojamme viime kerralta, mutta ne eivät varmaan haittaa" Kim totesi ja sytytteli valoa. Kämppä oli mukavan kotoisa suurine olohuoneineen ja rosterisine keittiöineen. Menin makuuhuoneeseen jonka tiesin olevan Zaynin. Huoneessa tuoksui Zayn. En osannut kuvailla mitä se oli mutta voisin vaihtaa ilman siihen tuoksuun. Istuin  hänen sängylleen ja käteeni osui tumma huppari. Ajattelematta paljoakaan, vedin sen päälleni ja käpertyin sänkyyn.

4 kommenttia:

  1. Nää sun ficit on ihaniiii<3 Käyn joka päivä aina tarkistamas onko tullu uutta osaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww kiitti!!:) aina laittaa hymyilemää tollaset kommentit!! ^.^!!

      Poista
  2. Oooh rakastan näit sun ficcei <3 milloi jatkat? (;

    VastaaPoista