~The Kiss~ Part 27

Sirena:
En pystynyt hengittämään. Enkä pystynyt käsittämään miten tämä tapahtui! Hän.. Oli juuri ollut normaali!! Yritin kyyneleet silmissä räpistellä itseni irti hänen otteestaan mutta jokainen liike vain tuntui polttelevan kurkkuani enemmän. "Päästä irti!" Kuulin isän karjaisevan ja näin hopean välähtävän. Isä oli iskenyt veitsensä Zaynin olkapäähän ja hänen otteensa kaulastani irtosi. Mätkähdin lattialle ja tunsin päälleni valuvan lämmintä verta. Kuulin Zaynin huutavan tuskasta ja minä pomppasin heti seisaalleni. Zayn seisoi edessäni, puristaen haavaansa toisella kädellään, kokonaan verisenä. Hän hengitti raskaasti ja piti päänsä painuksissa. Oliko hän palannut entiselleen. Astuin askeleen lähemmäs. "Sirena" isä varoitti takanani. Välittämättä hänestä astuin vielä lähemmäs ja kohotin käteni kohti Zayniä. Sormenpääni hipaisivat hänen mustia hiuksiaan, eikä hän reagoinut. "Zayn?" Minä kuiskasin hiljaa ja varoen livautin käteni hänen leukansa alle. Kun hän ei vieläkään vastannut, nostin hänen päänsä ylös. Kärsimys ei riittänyt kuvaamaan hänen ilmettään. Jokin oli tosi pahasti pielessä nyt. Hitaasti Zayn raotti silmiään ja katsoi minua kummissaan. Hänen silmänsä olivat taas ruskeat ja täynnä huolta. "Zayn? Oletko kunnossa?" Kysyin vaikka tiesin ettei hän ollut kunnossa. "Minä en..voi hallita itseäni! Minun pitää päästä pois!" Zayn ähkäisi yhtäkkiä ja alkoi hivuttautua seinää pitkin kohti ovea. En voisi antaa hänen lähteä yksin tuossa kunnossa mihinkään. "Sirena! Hänet pitää tappaa nyt!" Isä yhtäkkiä tokaisi takaani. En antaisi sen tapahtua! Vaikka Zayn juuri hyökkäsi kimppuuni, tiesin ettei se ollut todella hän! Jotakin oli tapahtunut minä sai hänet raivoihinsa! "Ei! Minä luotan häneen silti!" Kivahdin ja menin Zaynin luo. "Sinut pitää saada kotiin! Harry ja Kim ovat siellä!" Minä sanoin ja lähdin varovasti vetämään häntä mukaani. "Ei! Sinä et tule mukaan! Minä en voi tehdä mitään jos sekoan!! Minä en tiedä mitä teen!" Zayn vastasi anellen ja yrittäen päästä irti otteestani. Itsepintaisesti vedin hänet kuitenkin mukaani. "Minä soitan Harrylle, hän voi hakea meidät" sanoin. Sitten tajusin ettei minulla ollut kännykkää. "Onko sinulla kännykkää?" Kysyin häneltä ja hän varoen kohautti olkapäitään. Zaynillä oli mustat farkut jalassa joten tarkistin hänen taskunsa. Onneksemme hänellä oli! Etsin osoitekirjasta Harryn ja soitin hänelle. "Zayn!?" Kuului heti hämmästynyt huudahdus toisesta päästä. "Ei, Sirena täällä" minä vastasin ja kuulin raskaan huokaisun. "Miksi sinulla on Zaynin kännykkä? Missä hän on?"Harry kysyi kummissaan. "Hän on kanssani! Ja me tarvitaan kyyti sinne nyt heti. Isä riehui veitsen kanssa ja Zayn voi huonosti" minä selitin ja samaanaikaan istutin Zaynin maahan. Hän kellahti heti selälleen ja sulki silmänsä. Epäilemättä haava oli kivulias. Syvä se ainakin oli.."minä tulen heti" Harry vastasi ja sulki puhelun. Varovasti ujutin kännykän takaisin Zaynin taskuun ja konttasin hänen toiselle puolelleen. "Anna kun minä katson sitä" vaadin ja hitaasti Zayn otti toisen kätensä pois haavan päältä. Tuntui että vatsani kääntyi ympäri. Haavan reunat olivat repaleiset ja valkoinen luu pilkotti lihasten ja jänteiden seasta. Verta vuosi edelleen ja hänen koko yläruumiinsa oli punainen. Vetäisin hupparini pois päältäni ja kiedoin sen käden ympärille. Veren vuotoa oli vaikea tyrehdyttää nyt.."Sirena..mene pois. En halua satuttaa sinua enää" Zayn vaikersi katsoen minuun. En halunnut lähteä pois. Minä en pelännyt enää läheskään niin paljon,kun tiesin ettei mikään murhista ollut Zaynin tekosia! Jokin sai hänet unohtamaan oman itsensä ja tappamaan kuin demoni. "En! Minä en jätä sinua" vastasin ja tein äänensävylläni selväksi ettei asiasta kiistelty. "Minä en todellakaan halunnut tämän tapahtuvat! En tiedä miksi näin käy!" Zayn puuskaisi näyttäen vihaiselta itselleen. "Aloitko yhtäkkiä unohtaa kaiken?" Kysyi hieman palellen illan viileydessä. "Kyllä. Minä vain yhtäkkiä unohdin kaiken.. Minä en tiedä yhtään mitä on tapahtunut" hän vastasi surullisena. Kesken keskustelun auton valot valaisivat  meidät ja se pysähtyi eteemme. Harry pomppasi ulos ja juoksi luoksemme. "Mitä helvettiä sinä Zayn meinasit?" Hän huudahti heti ja kiskoimme tämän