~The Kiss~ Part 29

(Edellinen osa jäi jostain syystä kesken, se vika lause jäi kesken joten jatkan siitä xD)
Harry:
Kiskoimme Sirenan kanssa Zaynin autoon takapenkille. Olin ihan pihalla mitä oli tapahtunut ja halusin tietää heti! Juuri äskenhän Zayn oli hyökännyt Sirenan kimppuun! Ja tappanut ne pojat! Istutimme Zaynin penkille ja Sirena kiipesi hänen viereensä. Menin etupenkille itse ja lähdin ajamaan. "Sirena kerro mitä on tapahtunut" minä pyysin katsoen häntä sivupeilistä. Sirena yritti tyrehdyttää Zaynin olkapään verenvuotoa ja oli itsekkin kokonaan veressä. Zayn näytti olevan melkein tajuton. "Zayn ei tehnyt niitä murhia! Hän tuli luokseni äsken ja oli ihan poissa tolaltaan. Hän oli normaali ja sanoi ettei muistanut mitään mitä oli tapahtunut. Mutta sitten hän muuttui taas ja hyökkäsi kimppuuni ja isä hyökkäsi hänen kimppuunsa. Sitten haava sai hänet normaaliksi.." Hän kertoi ja pimeässä näin hänen pyyhkäisevän kyyneliä poskeltaan. Oliko edes mahdollista että joku tai jokin hallitsi Zayniä? Sai hänet hyökkäämään? "Hän voi muuttua koska vaan uudestaan" minä totesin. Ja tämä oli huono juttu. Jos pitäisimme häntä kotona hän saattaisi hyökätä meidän kaikkien kimppuun. Paitsi minä ja Kim kyllä varmaan saisimme hänet kuriin, eihänhän ollut voimiltaan muuttunut. "Sinä et voi tulla mukaan, sinä olet heikoin meistä" minä sanoin Sirenalle joka heti tarrasi penkistä kiinni. "Ei! Minä en jätä häntä!" Hän kivahti takaisin. Olihan se sinänsä hänen oma valintansa mutta olimme kaikki kiintyneet häneen kuin sisareen. Hän olisi helpoin kohde Zaynille. "No meidän pitää pitää hänet aisoissa, emme voi päästää häntä ulos talosta ettei hän hyökkää enää kenenkään kimppuun" sanoin ja käännyin talomme pihaan. Kim juoksi meitä vastaan ennen kuin ehdimme edes nousta autosta. "Mitä on tapahtunut!?" Hän huudahti heti nähdessään kun minä ja Sirena vedimme Zaynin ylös takapenkiltä. "Selitän kohta" minä vastasin ja raahasimme Zaynin sisälle. "Pitäisikö hänet viedä ylös?" Sirena kysyi hengästyneenä. Epäilemättä Zayn painoi hänelle hieman enemmän kuin minulle. "Varmaan se olisi parempi" Kim vastasi ja auttoi meitä nousemaan portaat ylös. Veimme Zaynin hänen huoneeseensa ja laskimme hänet mahdollisimman varovasti sängylle. Sirena otti hupparinsa pois haavan päältä ja se todellakin oli iso! Mutta verenvuoto näytti loppuneen.
Sirena:
Kim lähti hakemaan sidetarpeita alakerrasta ja minä ja Harry jäimme Zaynin luo. Onneksi olimme nyt täällä enkä ollut yksin jos Zayn muuttuisi taas. Pyyhin hupparillani verta Zaynin käsistä ja rinnasta.. Se oli kylläkin jo ehtinyt kovettua joten minä vain pahensin tilannetta. "Harry.. Mikä hänellä on?" Kysyin kohottamatta katsettani Zaynin kasvoista. "En ole varma! Ei hän yhtäkkiä ole vain voinut alkaa unohdella itseään" Harry vastasi ja istui sängyn päähän. Kumpa hän tulisi kohta tajuihinsa. Ehkä hän muistaisi oliko tapahtunut jotain ennen ensimmäistä hyökkäystä. Kun Kim tuli takaisin, aloimme yhdessä sitoa haavaa. Kipsin näköinen luomuksemme ylettyi Zaynin olkapäästä kyynertaipeeseen, ja se oli ainakin omasta mielestämme sopiva. Harry sanoi että haava paranee paranee parissa päivässä. Onneksi p.demonit paranivat nopeasti.. Käperryin lattialle odottamaan hänen heräämistään.. Nukahdin jo parin minuutin päästä


Inspis on taas kadoksissa ja vähän muutenki tylsä osa xD