~The Kiss~ Part 31

Harry:
Mitä helvettiä!? Minä vain tuiotin miestä. Ei voinut olla totta että maailman ainut oikea demoni oli täällä! Mutta eihän voinut olla p.demonikaan. Ulkonäkö ja olemus kertoivat sen heti. Mies oli pitkä ja tummaan mutta kuluneeseen takkiin pukeutunut. Hänen silmänsä olivat pikimustat ja ne näyttivät pohjattomilta. Olimme nyt pahemmassa tilanteessa kuin ikinä.
Kim:
En voinut uskoa silmäni! Ihka aito demoni oli täällä! Olin tottakai peloissani. Meidän voimamme eivät olleet mitään verrattuna aitoon demoniin.. Miten tämä oli tapahtunut!? "Jotenkin ilmestymiseni herättää aina kauhua" mies sanoi hiljaa, käheästi. Hän vain seisoi ikkunan edessä ja näytti tuiottavan enimmäkseen Zayniä. "Mitä haluat!?" Sirena sähähti yhtäkkiä ja miehen katse singahti häneen. "Oh, meillähän on täällä halveksittua seuraa!" Mies naurahti ja hymyili. Hymy oli erittäin kaukana aidosta. Hänen mustat silmänsä pysyivät kylminä ja armottomina. "Samaa sanoisin sinusta!" Sirena vastasi piikikkäästi. Minusta nyt ei ollut oikea aika alkaa aukomaan päätään..
Sirena:
Jonkun piti rikkoa hiljaisuus.. Olin itseasissa peloissani. Mutta en halunnut näyttää sitä! "Hupaisaa.. No mutta minähän tulin katsomaan tätä pientä lemmikkiäni" demoni sanoi taas hymyillen ja siirsi katseensa Zayniin joka jähmettyi. "Olen seurannut lehtiä! Sinähän olet paras tappokone minkä olen ikinä tehnyt!" Mies nauroi. Meitä ei tosiaankaan naurattanut. Se oli siis totta! Tämä mies oli hyökännyt Zaynin kimppuun ja myrkyttänyt hänet! Nyt hän pystyi ohjailemaan Zayniä! Hän oli kuin orja!! "Miksi? Miksi teet näin?" Zayn kysyi yhtäkkiä uhmakkaasti. Mies katsahti häneen huvittuneena. "Eikö se ole selvää? Ihmisistä pitää päästä eroon! Ja te pikku puolikkaat olette eteviä kitkemisessä jos saatte minulta hieman lisää voimia ja raivoa" hän selitti ja näytti kuin mikään muu ei voisi tehdä häntä onnellisemmaksi. Kurtistin kulmiani epäuskoisena. Aikoiko hän tapattaa p.demoneilla kaikki ihmiset jotta itse saisi vallan? Naurettavaa! Ihmisiä on monta miljardia ja p.demoneita vain pari sataa! "Miksi Zayn!?" Minä huudahdin kesken mietteideni. Mies siirsi katseensa taas minuun ja jotenkin noiden kammottavien silmien katse sai minut pelkäämään entistä enemmän. "Minä ajattelin pitää välillä vähän hauskaa! Olen tarkkaillut teitä ja huomannut että tästähän saisi oikein kivan pikku tradegian! Ettehän te voi olla rakastavaisia jos toinen teistä tappaa toisen?" Mies nauroi. Olin jähmettynyt. Eikai hän sunnitellut että Zayn tappaisi minut!? Tai että minä tapan hänet!? Ei niin tapahtuisi! Minä en ikinä vahingoittaisi Zayniä! Paitsi..jos Zayn muuttuu taas, eikä kukaan tälläkertaa pelastaisi minua. Zayn oli samaantapaan pysähtynyt ja vain tuiotti eteensä. "Ymmärrätte varmaan nyt miksi tämä on niin hauskaa?" Demoni jatkoi ja naurahti mielipuolisesti. Tämä ei tulisi päättymään hyvin. Xenia oli pikkuongelma verrattuna tähän! "No mutta jos te ette ole puhe tuulella.. Minä jään tarkkailemaan tilannetta!" Mies huudahti ja vain katosi. Jäin tuiottamaan tyhjää ikkunan edustaa.. Zayn käännähti minuun päin kauhistunut ilme kasvoillaan. "Sirena sinä tiedät etten tekisi sellaista!"hän kuiskasi heti ja henkäisi syvään. "Zayn. Me kaikki tiedämme ettet tekisi sellaista. Mutta tiedät itsekkin että tulet tekemään jos tätä ei saada nopeasti selvitetyksi" Harry sanoi vakaasti ja olin täsmälleen samaa mieltä. Zayn oli pysynyt nyt pitkän aikaa normaalina. Johtuiko se siitä että demoni ei halunnut hänen muuttuvan vai oliko myrkky haihtunut? Vai osasiko Zayn vastustaa myrkyn voimaa? En kyllä uskonut että tällainen rauha pysyisi pitkään. Hän tulisi muuttumaan minä hetkenä hyvänsä. Ja tulisi unohtamaan kaiken. Harryn, Kimin ja minut...



Oli vähän tylsä taas xD mut yritän nyt saada tähän vähän äksönii taas :D
Ja sitte viel kysymys: kuka on sun lemppari hahmo? Kaikista siis, menneistä ja nykyisistä :D