~The Kiss~ Part 18

Analeight:
Se oli kammottava hetki kun Xenia tähtäsi aseensa Sirenaan. Tämä oli painajainen ja sen täytyisi loppua. Näin kuin hidastettuna kuinka Xenia painoi liipasinta. Ja tiesin mitä minun oli tehtävä.
Sirena:
Eteeni oli hypännyt Analeight. Hän makasi liikkumattomana edessäni ja olin yksinkertaisesti niin shokissa etten edes ymmärtänyt mitä oli tapahtunut. Silmät suurina katsoin Zayniin joka tuiotti minua takaisin vain sekunnin. Sen jälkeen hän kääntyi ja yhdellä,nopealla liikkeellä vain repäisi Xenian pään irti. Verta roiskui ympäri huonetta ja minä valahdin polvilleni. Tajusin vihdoin. Käteni tärisi hervottomasti kun käänsin Anin selälleen. "A-An..?" Kysyin takellellen. En vain voinut uskoa tätä. Pitkä aikaisin ystäväni, aina nauravainen An vain..makasi edessäni. Kyyneleet sumensivat silmäni. "An! Et kuole nyt!! En anna sinun kuolla!" Kuiskasin kumartuen lähemmäs. Tunsin sydämmeni hyytyvän kun näin hänen valkean sairaalapaitansa etumuksen alkavan tummentua verestä.. Hän ei voi kuolla!! En haluaisi myöntää sitä itselleni että hän oli uhrannut itsensä minun puolestani! "S-Sire..na" An yhtäkkiä kuiskasi verinoron valuessa hänen suupieltään alas. "An!! Minä tässä! Me hoidamme sinut kuntoon!" Minä melkein huusin. Hengitin kiivaasti ja tunsin kuinka kyyneleet uhkasivat tukehduttaa minut. "Sinä..tar-vitset elä..män.. Minä..en" An kuiski pätkien, tuskaisen näköisenä. Minä en voinut puhua. Nyyhkytin hervottomasti ja kumarruin halaaman häntä. En halunnut päästää häntä menemään. En halunnut että eroaisimme.. Hän oli vain 17.. Liian nuori kuolemaan! "Älä..sure. Vih-doin..kipu läh..tee ja voin..olla va-paa." An kuiskasi ja näin hänen hymyilevän vienosti. "Rakastan sinua" minä nikottelin. An hymyili. "Niin minäkin..sinua" hän kuiskasi ja sulki silmänsä. Kuulin kuinka hän henkäisi syvään.. Minä vain tuiotin häntä. Hän vain oli niin..levollisen näköinen.. Kaaduin taaemmas ja jäin nojaamaan seinään. En vain kestänyt tätä. Peitin kasvoni käsiini ja vain itkin. Hän oli poissa. Ikuisesti.
Zayn:
Siinä silmän räpäyksessä kun tajusin Xenian ampuneen Analeightiä minulla vain pimahti. Olin niin vihainen. Xenia ei ollut varautunut ja vain repäisin hänen ruman päänsä irti. Ja olin helpottunut. Vihdoin tämä oli ohi! Mutta kun käännyin takaisinpäin, näin jotain mitä en ikinä olisi halunnut nähdä. Analeight makasi verisenä maassa ja Sirena kutsui häntä kyyneleiden valuessa silmistään. Ja tiesin että se oli myöhäistä. Häntä ei voisi enää pelastaa. Näin poikienkin jähmettyneen paikalleen. Tuntui että maailma oli pysähtynyt.. Sirena huusi häntä ja nyyhkytti. En kestäisi tätä. Kyyneleet vyöryivät minunkin silmiini. Sirena oli murtunut. Hänen paras ystävänsä oli uhrautunut kuolemaan hänen puolestaan. "Niin minäkin sinua" Analeight kuiskasi ja tiesin että nyt se oli ohi. Sirena oli täysin shokissa ja itki. Minä menin hänen luokseen ja nostin hänet syliini. Hän takertui minuun tiukasti ja itki rintaani vasten. Ja minä vain seisoin siinä, paikallani ja varovasti heilutin häntä. Tunsin itsekkin itkeväni.. Läheisen menetys oli menetyksistä pahin.. Sirena vapisi ja tunsin kuinka paitani kastui hänen kyyneleistään. En olisi ikinä halunnut että hän olisi kärsinyt näin. Mutta en voisi tehdä mitään asialle... Puristin hänet tiukemmin itseni vasten ja vein hänet pois...

ITKEN.