sunnuntai 29. syyskuuta 2013

~Can You Be My Angel?~ Part 10

Liam:
"Liam, miksi olet noin vaitonainen?" Chloe kysyi yhtäkkiä, keskeyttäen lopulta yksinpuhelunsa. Kohotin katseeni käsistäni ja vilkaisin kelloa.
"Väsyttää vain. Minun pitäisi itseasissa lähteä. Tänään on finaali" vastasin ja hymyilin.
"Sanot tuon vain, koska ajattelet, että olen ruma" Chloe älähti ja painoi päänsä käsiinsä. En ymmärtänyt, mikä häntä vaivasi!
"Enkä sano. Et sinä ole ruma, minulla vain on kiire aikataulu" vastasin kärsivällisesti. Oikeastaan Chloe olisi näyttänyt paljon paremmalta luonnollisena..
"No mennään sitten! Saanhan tulla mukaasi?" Hän kysyi, nopeasti piristyneenä. En ehtinyt vastata ennenkuin tuntematon tyttö pysähtyi pöytämme ääreen.
"Liam Payne!?" Hän kiljaisi ja sai kaikki kahvilan asiakkaan kääntymään meihin päin. Nyökkäsin ja hymyilin.
"Saanhan ottaa kuvan kanssasi!?!? Olen suuri fani!!" Tyttö kysyi jo kyynelien valuessa poskilleen.
"Joo tottakai!" Minä vastasin, nousin ylös ja kiedoin käteni tytön hartioiden ympäri. Naapuri pöydän mies otti kuvan tytön kännykällä, jonka kuoriin kirjoitin vielä nimmarini.
"En voi uskoa, että tapasin sinut!! Onko hän tyttöystäväsi!?"
Vilkaisin Chloeen jo valmiina vastaamaan, mutta kauhukseni näin kuinka Chloe nyökkäsi leveästi hymyillen. Hän ei ollut tyttöystäväni!! Mutta fanityttö oli saanut tarvitsemansa tiedon. Hän lähti kahvilasta, ahkerasti tekstaten, eikä mennyt aikaakaan kun kahvilaan ilmestyi valokuvaajia.
"Chloe! Miksi valehtelit!?" Kysyin vihaisena, samalla kun vedin häntä mukanani ulko-oville.
"Pidä vaan tarinasta kiinni! Et tiedäkkään, miten paljon hankaluuksia saat jos 'jätät minut'" Chloe sähähti takaisin. Mitä hän oikein yritti!? Pakottaa minut suhteeseen, vaikka minulla oli jo tyttöystävä!
"Oletteko te virallisesti yhdessä!?" Eräs kaljamahainen paparazzi kysyi, kun astuimme ulos kahvilasta.
"Kyllä!!" Chloe huudahti ja salamavalot alkoivat räpsyä samantien. Nostin käden kasvojeni suojaksi ja halusin vain pois. Chloe jäi taakse paistattelemaan ja vastaamaan kysymyksiin. Minä vain juoksin metroon, ja yritin päästä takaisin talolle.


Blair:
Heräsin seuraavana aamuna kolinaan. Kohotin päätäni sohvatyynyiltä ja tiirailin ympärilleni. Olin joutunut tulemaan jengin kämpälle. Se oli piskuinen kerrostalo asunto, huonolla alueella. Kaikki huoneet olivat epäsiistejä ja tupakan ja alkoholin hajut olivat jääneet ilmaan. Jack oli taas pakottanut ruumiini heidän mukaansa. Olin aluksi pelännyt nukahtaa. Ties vaikka joku olisi puukottanut minut kuoliaaksi nukkuessani, mutta mitään häiriöitä ei tullut. Minusta tuntui, että Jack oli tämän porukan pomo, koska ei jengi muuten minua mukaan olisi ottanut.

Äänen lähde selvisi äkkiä. Nevy, tatuoitu nainen, tiirikoi pientä kassakaappia. En tiennyt mistä hän sen oli saanut, mutta sisältö selviäisi pian.
"Pentuhan on hereillä." Nevy totesi ja hymyili ilkikurisesti. En kehdannut vastata.
"Saat luvan käydä pummimassa lehden. Täytyyhän sitä huhuista olla perillä" Nevy käskytti ja tottelevaisesti, tälläkertaa omasta tahdostani, nousin ylös ja menin ulko-ovelle. Tuntui, että nyt olin taas oman itseni herra. Voisin ehkä karata.

Ulkona oli viileä aamu. Kiedoin hupparin tiukemmin ympärilleni ja luikahdin kadulle. Ihmisiä ei ollut paljoa liikkeellä, mutta silti keräsin katseita likaisissa ja verisissä vaatteissani. Minua hävetti ja kauhistutti tämä kaikki. Minä halusin pois, kotiin. En aikonut etsiä lehteä, mutta silti näin tämän päivän painoksen maahan heitettynä. En olisi kiinnittänyt siihen mitään huomiota, ellei Liam olisi ollut kannessa. Blondin, barbien näköisen tytön kanssa. Käsi vapisten nostin lehden, ja oi'oin sen
suoraksi.
'X-Factor Liam: Suhde Chloe Fieldsin kanssa!'
Tuiotin tekstiä ymmärtämättä sitä. Pettikö Liam minua!? Paitsi.. Olimmeko me edes yhdessä. Vaikka en tiennyt missä kännykkäni oli, en uskonut että Liam olisi yrittänyt edes pitää yhteyttä. Se oli siis loppu. Hän oli vaihtanut minut barbiin!!
"Ei taida teksti miellyttää" tuttu ääni sanoi takaani. Käännyin heti ja kohtasin Jackin mustat silmät.
"Mitä sinä olet tehnyt minulle!?" Huusin heti, iloisena siitä, että sain purkaa vihaani ja suruani.
"En paljon mitään. Mutta tiedän tarkalleen mitä teet. Olet täysin minun hallinnassani" Jack hymähti ja sai minut jähmettymään kauhusta. En pääsisi karkuun.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti