~Bad Boy Styles~ Part 35

Harry:
"Onko Emily elossa ja turvassa?" Kysyin hiljaa, riiputtaen veistä kädessäni. Nainen astui eteeni ja hymyili maireasti.
"On! Hänestä on pidetty hyvää huolta. Emily palautetaan vahingoittumattomana takaisin tänne, jos vain uhraudut hänen puolestaan." Hän vastasi. Oliko minulla tässä tilanteessa vaihtoehtoja? Emily saattoi olla vankina jossain tai sitten hän vain odotti että pääsisi perheensä luo. Hänen vanhempansakkaan eivät tienneet missä hän oli ollut. Heidän oli saatava tyttärensä takaisin.
"Hyvä on. Mutta haluan sanasi että Emily palautetaan vahingoittumattomana. Yksikään hius ei ole saanut mennä poikki"  vaadin ja nainen vain nyökkäsi.
Se oli sitten siinä. Olin juuri, vihdoin, löytänyt tytön josta välitän oikeasti ja heti kaikki tuhoutuu. Mutta minun oli parempi olla se kärsivä osapuoli. Tartuin veitseen paremmin ja nostin sen ylös. Yksi isku sydämeen riittäisi...
Pam! Huoneen ovi lennähti auki ja eteemme pölähti Louis ja kauhistunut Zayn. Nainen käännähti heihin päin ja huomasi varmaan silloin jotain minkä minäkin huomasin vasta nyt. Louisin sylissä makasi Emily. Hänet oli kääritty yli isoon huppariin, joka oli tummunut hajusta päätellen verestä. Emilyn kasvot olivat naarmuilla eikä hän selvästi jaksanut liikkua. Mutta hänen silmänsä olivat auki. Katseemme kohtasivat.
Empimättä hetkeäkään iskin veitsen edessäni edelleen seisovan naisen selkään. 'Emily on vahingoittumaton'. Niin varmaan! Naisen selkä taipui iskuni voimasta ja hän lyyhistyi polvilleen. Minulta ei liiennyt yhtään sympatiaa hänelle.
Ohitin naisen ja kävelin kuin zombina Emilyn luo. Varovasti Louis siirsi hänet syliini, mutta kuulun kuitenkin Emilyn voihkaisevan kivusta. Hän oli pahasti loukkaantunut.
"Emily..?" Kuiskasin hiljaa ja tunsin kuinka käteni tärisivät. Minun takiani hän voi kuolla.
"Harry" Emily henkäisi ennen kuin hänen silmänsä painuivat kiinni. Kuulin kuinka hänen sydämensä löi hidasta, epätasaista tahtia. En antaisi sen pysähtyä.
"Zayn, jää tänne. Louis, äkkiä sairaalaan"


Tää on vähä lyhyt mut seuraava on sit kai vika!