torstai 12. syyskuuta 2013

~Can You Be My Angel?~ Part 3

Liam:
Tänään oli vihdoin koelaulu- päivä. Olin jännittänyt koko aamun ja Blair oli käskenyt minun rauhoittua. Vaikka olin ennenkin täällä ollut, palaaminen tuntui silti yhtä pahalta. Simon olisi taas tuomarina. Tunnistaisiko hän minut? Vaikka olinkin kahdessa vuodessa muuttunut aika paljon.
"Liam, meidän pitää mennä lavan taakse" Äiti sanoi yhtäkkiä ja kosketti olkapäätäni. Palasin taas todellisuuteen ja tajusin olevani odotustilassa. Ympärilläni oli satoja ihmisiä, nuoria ja vanhoja. Tukijoukkoinani oli vanhempieni lisäksi Nicola, Ruth ja Blair.
"Jännittääkö?" Ruth kysyi ja töytäisi minua hellästi ovea päin. Nimeni oli ilmeisesti huudettu, vaikka en sitä ollut huomannut puheensorinassa.
"Mitä luulet?" Kysyin sarkastisesti ja sain sisareni naurahtamaan.
"Hyvin se menee! Löisin vaikka päästäni vetoa että menet suorilla jatkoon!" Blair hymyili ja tarttui minua kädestä. Yhdessä porukassa menimme lavan taakse ja eräs nainen ojensi minulle mikin. Tilanne oli tuttu. Hengitin syvään. Halusin onnistua niin kovasti.

Blair:
"Liam, nyt on sinun vuorosi" Lavavastaava sanoi ja osoitti lavalle vieviä portaita. Kiirehdin halaamaan Liamia ja toivotin hänelle onnea. Hänen oli pakko onnistua.
Liamin perhe ja minä jäimme katsomaan monitoreista kuinka yhtäkkiä itsevarman näköinen Liam käveli lavalle. Yleisö hurrasi hurjasti ja Simonin ilmeestä näki että hän muisti Liamin!
Kun tervehdykset oli hoidettu, oli laulun aika. Ja se meni täydellisesti. Jokainen nuotti osui paikalleen ja näin kuinka Liam uhkui varmuutta. Tiesin että hän pystyisi siihen.
"Ehdoton kyllä"
"Kyllä"
"Jatkoon!"
"Sait neljä kyllää! Onneksi olkoon Liam!" Simon hymyili. Pomppasin ilmaan ja halasimme Nicolen kanssa. Koko perhe riemuitsi onnistumisesta. Ja pian Liam tiensi portaita alas ja me kaikki syöksähdimme hänen ympärilleen.
"Olen niin ylpeä sinusta!!" Karen kyynelehti ja rutisti poikansa tiukkaan halaukseen. Nicola ja Ruth nauroivat ja itkivät samaan aikaan. Heti perheen onnittelujen jälkeen syöksähdin halaamaan Liamia.
"Sinä teit sen!!" Kuiskasin hänen korvaansa, kyyneleiden vuotaessa poskiani pitkin.
"Niin tein! Aioin voittaa koko kisan!" Liam nauroi ja pyöritti minua ilmassa. Tänä iltana juhlittaisiin koko perheen voimin!!


Tää on lyhyt! Tää ficci vaikuttaa tylsälle, mut tää on pitkä joten ei oo vielä action alkanu xDDD

5 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos :) en tiiä jatkosta, oon siis taas sairaalassa polven takii enkä tiiä millo pääsen ees lääkäriin tai sitte kotii :P

      Poista
  2. Aaa ;/ harmi.. itelki vasen ranne pilalla :/

    VastaaPoista
  3. Tää vaikuttaa just kivalle :))

    VastaaPoista
  4. Kiitos :) jatkan nyt sitte varmaa tänä iltana, jos vaan ehin!:)

    VastaaPoista