~Bad Boy Styles~ Part 25

Harry:
"Pitkästä aikaa!" Äiti huudahti leveästi hymyillen ja halasi minua tiukasti. Olin shokissa. Miksi hän oli täällä?!
"Missä Isabella on?" Hän jatkoi välittämättä innottomasta halauksestani. Tiesin että Louis ja Bell olivat kuulleet keskustelumme mutta jäivät silti olohuoneeseen. Nyökäytin päälläni sinnepäin ja äiti pyyhälsi ohitseni.
"Isabella! Tulehan tänne!"
Menin myös olohuoneeseen ja näin kuinka vaivautunut Bell halasi häntä. Selvästi hänelläkään ei ollut aavistustakaan tämän vierailun syystä.
"Hei.. Mistäs sinä tänne ilmestyit?" Isabella kysyi hymyilemättä. Äiti henkäisi syvään ja istui sohvalle.
"Enkö minä lapsiani saa nähdä? Emme olekkaan nähneet pitkään aikaan"
"Koska hylkäsit meidät" tokaisin ja näin kuinka täysin hämmästynyt Emily käänsi katseensa minuun. Olimme eläneet Bellin kanssa 38 vuotta yksin, vain koska äidille oli tullut kiire päästä seikailemaan Eurooppaan ja Afrikkaan. Hän ei halunnut meitä mukaan, eikä hänen päätään painanut kuinka tulisimme selviämään yksin. En antaisi sitä anteeksi. Ajauduin huonoihin piireihin ja tapoin kymmeniä ihmisiä päivässä. Isabella häipyi Amerikkaan ja yritti saada elämänsä kuntoon. Minä löysin Louisin ja Zaynin. Saimme yhdessä hyvän itsehillinnän ja ajaiduimme metsästämään hitaasti, vietellen uhrimme.
"En minä teitä hylännyt! Se oli karaistusta! Opitte pärjäämään yksin!" Äiti nauroi ja teki selvästi ettei katunut tekoaan. Bell naurahti pilkallisesti.
"No mutta se siitä! Mitä on tapahtunut näinä vuosina? Hetkinen!! Kukas tämä.. Ihminen on?" Äiti älähti yhtäkkiä tuiottaen Emilyä. Astuin Emilyn eteen suojelevasti.
"Hän on minun" murahdin vihaisena. Äitin katse muuttui hymyileväksi.
"Sinun saaliisi! Hyvä homma!"
"Emily ei ole saaliini"
Äidin silmät laajenivat ja hän pomppasi seisomaan.
"Mitä!? Onko sinulla suhde arvottomaan ihmiseen!?" Hän kirkui vihaisena. Pysyin paikallani ja yritin hillitä itseäni. Olisin halunnut repäistä hänen päänsä irti.
"Luuletko että kysyn sinulta lupaa!?" Huusin takaisin ja tunsin kuinka Emily tarttui paitani selkämykseen.
"Ihmiset ovat eläimiä! Tyhmiä ja arvottomia! Tapa hänet ennen kuin minä teen niin!"