~Bad Boy Styles~ Part 23

Emily:
Heräsin aamulla herätyskellon äkäiseen pirinään. Silmät ummessa, käsikopellolla sammutin sen ja painoin kasvoni tyynyyni. Hitaasti aloin muistaa eilisen illan. En ollut koskaan kokenut mitään sellaista! Harryn kiharat kutittamassa kaulaani ja hänen vahvat käsivartensa ympärilläni.
Kohotin pääni tyynystä ja etsin Harryä katseellani. Vierelläni oli vain paperilappunen.
'Täytyy kokeilla uudelleen ;) x Harry'
Niin todellakin täytyisi! Minun teki mieli kiljua tyynyyni ilosta ja innosta! Päätin kuitenkin palata nykymaailmaan ja menin pukeutumaan. En malttanut odottaa Harryn näkemistä!
Isabella:
Harry ilmaantui takaisin siinä puoli neljän maissa aamuyöllä. Me muut olimme tapojemme mukaisesti istuskelemassa olohuoneessa.
"Aijai, kyllä näkee mitä on tehty" Zayn vinkkasi Harrylle nauraen, jonka hiukset eivät olleet aseltu ja huoliteltu kuten yleensä. Harry naurahti ja heittäytyi viereeni istumaan.
"No.. Millaista oli?" Lou kysyi kumartuen eteenpäin vieressäni nähdäkseen Harryn ilmeen.
"Parempaa kuin ikinä." Harry huokaisi ja tuiotti hetken tyhjyyteen. Pojat räjähtivät nauramaan ja minunkin oli pakko hymyillä. Olin onnellinen Harryn puolesta sillä hän ei ollut ennen rakastunut oikeasti keneenkään, hurmaamistaan tytöistä. Ja pidin Emilystäkin.. Mutta silti minua huolestutti meidän hyvinvointimme. Minä en voisi enää lähteä talosta, koska en voinut hallita itseäni jos joutuisin ihmisen läheisyyteen. Olin viimeksi aterioinut yli kuukausi sitten ja se alkoi käydä voimille. Zayn ja Louis jaksoivat vielä vitsailla mutta tiesin että hekin kamppailivat kokoajan janoa vastaan. Harrystä taas en tiennyt. Hän oli kokoajan Emilyn kanssa eikä se tuntunut haittaavan häntä. Paitsi olihan hän juonut pari päivää sitte Emilyn verta, mutta sillä määrällä ei pitkälle pötkittäisi.
"Mitäs nyt?" Kysyin lopulta ja kaikken katse kohdistui minuun.
"Entiedä"
"Harry tiedät että tämä pitää ratkaista! Me emme pärjää täällä pitkään jos emme saa juodaksemme ja siihen on pakko uhrata ihmisiä! Joko teemme sen tai häivymme!"
Zayn ja Louis nyökkäilivät sanoilleni mutta Harry oli vaiti.
"En jätä Emilyä! Minä kestän sen! Te voitte lähteä" Harry puuskahti muttei saanut sanoihinsa uskottavaa sävyä.
"Minä en lähde!" Zayn huudahti yhtäkkiä ja näytti heti sen jälkeen nololle.
"Miksi? Mikä sinua täällä pidättelee?" Louis kysyi kurtistaen kulmiaan. Zayn nielaisi ja katsoi maahan.
"Emilyn ystävä. Kayla. Minä haluan mahdollisuuden hänen kanssaan"


Lyhyt mutta seuraava on toivottavasti pidempi!