~Are You Jealous?~ Part 28

Luciana:
"Tähän käteen jää arpi!" Valitin kun vaihdoimme Louisin kanssa sairaala vaatteet vihdoin pois. Käsivarttani koristi tuli punainen, koholla oleva arpi. En voisi enää käyttää t-paitoja!!
"No ainakaan et ole yksin!" Louis vitsaili ja osoitti omaa käsivarttaan, jota koristi vastaava haava.
"Se on miehekästä kun on arpia!" Irvistin ja vetäisin hupparin päälleni.
"Kaikilla sankareilla on arpia!" Louis nauroi ja heilautti käsivartensa hartioilleni.
Pääsimme vihdoin kummatkin pois. Poliisit olivat käyneet jututtamassa meitä useasti, mutta onneksi asia oli kuulemma hoidettu nyt. Meidän kummankin perheet odottivat jo ala-aulassa, joten lähdimme yhdessä hisseille.
"Tietääkö lehdistö tästä?" Kysyin kun tungimme jo melko täyteen hissiin.
"Tottakai! Tai eihän ne koko asiaa tiedä, mutta tärkeimmän kyllä!" Louis kertoi ja pyöräytti silmiään. Se tarkoitti, että koko koulu tietäisi. Eihän siinä sinänsä ollut mitään pahaa tai ihmeellistä, mutta tulisimme olemaan huomion keskipiste.


Harry:
"Mitä on ruuaksi tänään?" Kysyin äidiltä kun odottelimme aulassa. Tulimme vasta tänne, mutta silti tuntui että nääntyisin kohta..
"Jotain kanapastaa, katsotaan mitä kaapista löytyy.." Äiti vastasi pikaisesti ja syöksähti heti iskän kanssa halaamaan hissistä saapunutta Lucia.
Aulassa oli meidän lisäksemme Louisin äiti ja hänen neljä siskoaan. Kaikki ryntäsivät heti hänen kimppuunsa.
Menin Lucin luo ja katseeni kiinnittyi yhtäkkiä hänen ranteensa sisäpuolelle..
"Äiti"
"Mitä nyt Harry?"
"Lucilla on tatska." Kielin välittömästi ja jäin nauttimaan sanojeni vaikutuksesta.
"Mitä!?" Äiti inahti, etsi hetken katseellaan ennenkuin käänsi Lucin ranteen ylöspäin. Sydän näkyi selvästi nyt hyvässä valossa.
"Milloin sinä tuon menit ottamaan!!?? Enkö minä ole jo ilmaissut mielipidettäni tarpeeksi selvästi! Teidän kummankaan ei pitäisi ottaa yhtäkään tuollaista töherrystä!!" Äiti valitti heti, mutta minun harmikseni hän näytti leppyvän nopeammin, kuin silloin kuin näki minun tatskani..
"Sen takia me lähdettiin kotoa! Mutta eihän se ole niin ruma? Tuollainen pieni ja siisti!" Luci puolustautui ja mulkaisi minua pahasti. Hymyilin leveästi takaisin.
"No mennäänhän sitten. Olisi hyvä kaikille päästä nukkumaan!" Iskä sanoi ja lähdimme ovelle päin. Luci kuitenkin juoksi takaisin, suuteli Louisia ja sanoi hänelle hiljaa jotain. Louis hymyili ja lähti sen jälkeen perheensä kanssa eri suuntaan.

"Entäs se Jake?" Äiti kysyi yhtäkkiä kun ajoimme kohti kotia. Luci nosti päänsä kännykästään ja näytti kummastuneelle.
"Kuka?"
"Miller idiootti" tokaisin huokaisten. Luci on vähä-älyinen...
"Aaaa!! Mennyttä miestä!" Luci vastasi ja äiti vilkaisi ajavaa iskää.
"Ja.. Tekö nyt olette sitten.. Kröh yhdessä?" Iskä kysyi, tehden selväksi ettei tuntenut oloaan mukavaksi tässä keskustelussa.
"Jep!" Luci vastasi ja vajosi taas kännykkänsä syövereihin.


Luciana:
Oli mukava olla taas kotona. Kävin suihkussa ja puin tutun pyjaman päälleni. Kännykkäni soi kuitenkin juuri kun olin aikeissa lähteä takaisin alakertaan. Soittajana oli Holly..
"Moi" vastasin heti.
"HARRY PYYSI MINUA ULOS TASAN KYMMENEN SEKUNTIA SITTEN!!" Holly kiljui heti niin kovaa, että jouduin siirtämään kännykän kauemmas korvastani.
"Mitä.. Aaaah!!" Naurahdin takaisin ja kuuntelin taas hetken Hollyn kikatusta.
"Ja tottakai minä suostuin!! Herranjestas, mitä minä oikein puen päälleni!! Mutta hei, eihän se haittaa sinua tai jotain?" Holly kysyi, kuin olisi muistanut asian yhtäkkiä.
"Ei!!! Ei todellakaan!" Vastasin todenmukaisesti.
"Hyvä!! Saat kyllä auttaa minua! Me mennään jonnekkin ylihuomenna, niin jos jaksat niin saisit tulla valitsemaan vaatteita!" Holly nauroi ja lupasin tulla.

Olin juuri ylätasanteella lähtemässä alas kun Harry tuli omasta huoneestaan. Hymyilin hänelle kuin mikäkin pedari. Harry irvisti ja lähdimme samaan aikaan laskeutumaan portaita. Keskivaiheilla Harry tönäisi minua kylkeen. Lennähdin eteenpäin ja olin jo varma että lentäisin turvalleni. Harry kuitenkin tarttui minusta kiinni ja vetäisi takaisin ylös juuri ennenkuin olisin kaatunut.
"Idiootti!" Kivahdin heti ja läppäisin häntä käsivarteen.
"Niin minäkin sinua!" Harry vastasi ja hymyili leveästi.


The End!!!!


Nonii se oli sitte siinä!:/ harmittaa taas vaihteeks ku joutuu jättää ficin! Mutta mitäs mieltä olitte tästä?
Ja sitte haluisin tietää vähä minkälaista ficiä te haluisitte!
-fantasia vai tämmönen normi?
-kuka pojista?
Ja sitte vielä että onko tää mun kirjotustyyli hyvää, vai haluisitteko että muutan jotain? Onks se tarpeeks selkeetä ja ymmärrettävää?xD

Kiitos tositositosi paljon kaikille lukijoille ja kommentoijille!! <3