~Are You Jealous?~ Part 26

Louis:

"Hommatkaa ambulanssi!!" Huusin, tai melkeimpä kiljuin väkijoukon keskellä. Luci oli kaatunut ja kouristellut sylissäni hetken, ennenkuin hän lopetti reagoimisen. Yritin epätoivoisesti ravistella häntä, mutta mitään ei tapahtunut!

"Kädet ylös" kopea ääni käski yhtäkkiä ja kummastuneena kohotin katseeni. Kaksi vartijan pukuun pukeutunutta miestä seisoi edessäni.

"Eii! Auttakaa häntä nyt ensin!" Älähdin ja osoitin Lucia. Miehet eivät välittäneet vaan kiskaisivat minut seisaalleni. Käteni vedettiin selän taakse ja tunsin kuinka käsiraudat napsautettiin kiinni.

Olin juuri aikeissa alkaa valittaa, kun huomasin kahden sairaanhoitajan juoksevan paarien kanssa tännepäin.

"Me lähdemme nyt. Neiti viedään hoitoon ennen kuulusteluja" toinen vartijoista tokaisi ja kiskaisi minut kauemmas.

"Meissä molemmissa on myrkkyä! Se tulee käsivarren-" selitin, mutta lauseeni keskeytyi yhtäkkiä. Epämukava kipu levisi käsivarrestani yläruumiseen. 

Narkkari oli siis aikonut hiljentää meidät molemmat!! 

"Mitä myrkkyä!? Mistä sinä hourailet?" 

"Kädessä... Se leviää!" Mumisin ja tunsin kuinka aloin kaatua vasemmalle. Tasapainoni oli kadoksissa ja pääni tuntui täysin sekalaiselle.

"Tarvitaan toinen ambulanssi!" Toinen vartija huusi sillä välin kun toinen piteli minua pystyssä. En ollut enää oikein varma mitä ympärilläni tapahtui. Silmissäni heitti ja tuntui, että koko maailma pyöri. Aivan kuin olisin pyörinyt paikallani liian pitkään..

Menetin viimeisetkin rippeet tasapainostani ja vartijat tarttuivat minua tiukasti harteista. Valahdin polvilleni ja pääni repsahti rentona eteenpäin. Kipu ylläsi joka paikassa ja olin onnellinen kun se loppui yhtäkkiä. Silmäni painuivat kiinni ja kaikki äänet katosivat.

Harry:

"Tuodaanko heidät tänne!? Jos siis heidät tavoitetaan lentokentällä!?" Kysyin kiivaasti puhelimen toisessa päässä olevalta möhömahalta.

"Tottakai! Soitimme New Yorkiin ja poliisit on käsketty kentälle etsimään heitä."

"Mitä me teemme? Tulemmeko poliisilaitokselle!?" Tivasin. 

"Ööh.. No tulkaa vain. Saamme lisätietoa kun poliisit tavoittavat nämä uhrit" möhömaha vastasi ja suljin puhelun.

"Mennään! Haetaan Holly matkalla mukaan!" Huusin ja kuulin kuinka äiti ja iskä menivät eteiseen hiljaa puhuen. Katseeni osui huoneen reunalla makaavan Ridaan. 

"Aika paska homma vai mitä?" Kysyin siltä ja kyykistyin sen viereen. Kukaan ei ollut huomioinut koko koiraa moneen päivään. Ilmankos Rida innostui niin suuresti kun rapsutin sitä korvien takaa.

"Sovitaanko niin, että kun Luci on kotona, minä vien sinut pisimmälle lenkille ikinä!?" Kysyin, kenties typerän kuuloisesti, koiralta. Rida tiesi mitä sana 'lenkki' tarkoitti ja sen häntä alkoi heilua hurjasti. Ihme juttu, miten yksi lenkki sai sen onnensa kukkuloille..

Holly:

Miksi telkkarista tuli aina päivisin pelkkää ostosteeveetä? En keksinyt mitään omaperäisempää tekemistä, joten olin jo tunnin istunut sohvalla kaukosäädin kädessäni ja yrittänyt löytäää kanavaa miltä tulisi edes jotain kiinnostavaa.

Tietyllä tavalla minua ahdisti kamalasti. Harry ei ollut soittanut, joten homma ei ollut ilmeisesti selvinnyt mihinkään suuntaan. Luci ja Louis olivat jo toista päivää kateissa...

Yhtäkkiä ovikello soi. Huokaisten kinusin ylös sohvan kulmasta ja tallustelin ovelle.

"Terve! Nyt tapahtuu!" Harry toitotti heti kun avasin oven. Hän näytti pirteämmälle kuin eilen..

"Ai onko jotain löydetty!?" Henkäisin ja Harry nyökytti päätään.

"He ovat New Yorkissa! Lähdetään poliisiasemalle niin saadaan lisätietoa nopeammin!" Harry selitti ja samaan aikaan minä vedin jo kenkiä jalkaan. 

"Miksi he ovat siellä!?" Kysyin kun kävelimme tien reunassa odottavalle autolle.

"En ole ihan varma, mutta kun Luci soitti, hän sanoi jotain huumeiden salakuljettamisesta" Harry sanoi ja tunki viereeni takapenkille.

"Mitääääh!?"

"Älä kysy, ei mitää hajua mitä on tapahtunut!"