~Never Give Up~ Part 19

Darcia:
"Mistä te puhutte??" Kivahdin kun mies vetäisi hämmästyneen Niallin ylös ja käänsi hänet seinää vasten. Kuulin kuinka käsiraudat napsahtivat kiinni ja pomppasin pystyyn.
"Älä huoli, sinut toimitetaan hoitoon ja kotiin isäsi luokse mahdollisimman pian" mies sanoi hymyillen minulle ja kutsui sen jälkeen kaksi muuta vartijaa paikalle.
"Mitä... Hei ei tässä ole tapahtunut mitään kidnappausta!" Kivahdin ja yritin lähestyä Niallia, mutta vartija astui väliimme.
"Rauhoituppas.. Et ole oma itsesi tällä hetkellä, joten anna meidän auttaa sinua. Me viemme tämän rikollisen poliisille ja sinä pääset taas kotiin" mies muka rauhoitteli ja käänsi minut olkapäistä toiseen suuntaan. Olin totaalisen pihalla siitä mitä tapahtui!! Miksi en muka olisi ollut oma itseni? Mistä tämä kaikki juttu on tullut!?
"Päästä irti! Niall ei ole tehnyt mitään väärin! Ei ole mitään kidnappausta!" Ärähdin kovaäänisesti ja tempauduin miehen otteesta irti. Käännyin katsomaan Niallia, joka seisoi kädet selän takana kahden vartijan välissä. Hän näytti kertakaikkisen hämmästyneeltä.
"Päästäkää hänet irti!" Kivahdin kahdelle vartijalle, mutta he vain kiskaisivat Niallin kauemmas. Kolmas vartija ilmaantui taas taakseni ja vetäisi minut voimakkaasti taakseppäin ja pakotti käteni selän taakse.
"Jos et rauhoitu, joudumme tainnuttamaan sinut. Sinun pitää nyt tulla mukaamme niin saamme sinut takaisin normaaliksi" mies ärähti, ilmeisesti ärsyyntyneenä temppuiluuni. Mutta en käsittänyt mitä tapahtui! Koko juttu alkoi aivan yhtäkkiä, eikä Niall näyttänyt tietävän asiasta yhtään enempää kuin minäkään! Mutta oudoin asia jutussa oli se, että isä oli ilmeisesti ilmoittanut kidnappauksesta... En ikinä uskoisi sitä todeksi. Hän ei ikinä olisi jaksanut tutkia katoamistani. Ei häntä kiinnostanut tippaakaan.
Kun en enää kiljunut vastalauseita, vartija mies alkoi taluttaa minua ihmisjoukon läpi pois päin. Ihmiset supattivat ja monet lapset osoittelivat meitä suut apposen auki. Se oli todella inhottavan tuntuista. Melkein jo tuntui, että olisin tehnyt jotain.

Menimme henkilökunnan ovesta sisään ja mies jätti minut aika tylysti yksin koruttomaan huoneeseen. Siellä oli vain yksi valkoinen pöytä ja tuoli...
Minne Niall oli viety? Mitä nyt tapahtuisi? Vastauksettomat kysymykset pyörivät päässäni ja tuntui siltä, että haluaisin itkeä. En käsittänyt mitä oli juuri tapahtunut! Kaikki oli menossa niin hyvin!


Niall:
Vartijat tyrkkäsivät minut harmaaseen kuulustelu huoneeseen ja sulkivat oven. En voinut käsittää mistä he olivat puhuneet! En ollut siepannut ketään! Darcian houkuttelua ei laskettu sellaiseksi! Mutta silti joku oli ilmoittanut kidnappauksesta! Ja vaikutti siltä, että vartijat luulivat minun huumanneet Darcian jotenkin! Ihan mielettömän tyhmiä väitteitä...
Ovi takanani tempaistiin yhtäkkiä auki ja musta pukuinen ikämies tuli sisään. Hänen ilmeestä oli niin tyly, että minun teki mieli alkaa anella anteeksi pyyntöä heti.
"Istu. Ole hyvä" mies tokaisi ja istui kuulustelupöydän toiselle puolelle. Hitaasti, miestä tarkkaillen istuin tuoliin. Asento oli epämukava, sillä käsiraudat väänsivät käsivarteni ikävästi seläntaakse.
"Oletko Niall James Horan?" Mies kysyi koleasti ja katsoi minua silmälasiensa yli. Hänellä oli kivenharmaat silmät joiden tuijotus tuntui läpivalaisevan minua.
"Kyllä... Mutta tuota, mitä tässä on oikeen tapahtunut?" Kysyi vaimeasti, väistellen miehen katsetta. Kaikki hänessä teki oloni epämukavaksi.. Mutta ehkä se on kuulustelijan tarkoitus..
"Turha esittää tyhmää Herra Horan. Tiedätte täsmälleen mistä on kyse. Te sieppasitte Darcia Nicole Claythornen kolme päivää sitten hänen kotoaan täältä. Neiti Claythornen isän kertomuksen mukaan sinä huumasit tytön ja sait hänet hyökkäämään isänsä kimppuun. Sinut on etsintäkuulutettu kaikilla lentokentillä" Mies kertoi yhteen putkeen, tuijottaen minua kokoajan. Täytyi myöntää, että tuo oli sekopäisin tarina minkä olin ikinä kuullut. Olin ihan järkyttynyt. Eikö Darcian isän pitänyt asua Lontoossa? Miksi mies sanoi, että sieppasin Darcian kotoaan täältä?
"Tässä on nyt aikamoinen väärinkäsitys! Darcia ei ole huumattu enkä minä ole kidnapannut häntä!" Älähdin ja nojauduin lähemmäs kivisilmä-miestä. Hänen kasvoilleen levisi jäinen hymy.
"Herra Horan. Luuletteko, että Herra Claythorne valehtelee? Hän sanoi, että murtauduitte katon kautta hänen kotiinsa ja raiskasitte hänen tyttärensä. Kuka valehtelisi tuollaisesta?"
"Minä tein mitä!? Te olette ihan väärässä!! Minä en ikinä tekisi sellaista!" Huusin ja tuntui kuin miehen sanat olisivat syöpyneet aivoihini. Miten noin sairaita valheita voi keksiä!? Olin raivoissani ja minun teki mieli rikkoa ovi ja juosta.. Mutta sitten aloin miettiä... "Hän sanoi, että murtauduitte katon kautta hänen kotiinsa..." Oli vain yksi katto jolla olin ollut lähiaikoina...



Vihdoinkin!!xD yritän nyt kirjotella vähän useemmin!