~Never Give Up~ Part 12

Darcia:
Autossa oli hieman painostava tunnelma. Istuin takapenkillä jättikokoisen miehen vieressä. Niall istui etupenkillä ja naputteli oven karmia hermostuneena. Hänen veljensä puolestaan ajoi vaiteliaana. Minun teki mieli puhua, mutten halunnut keskeyttää hiljaisuutta. Tuijottelin ikkunasta ulos. Miksi tunnelma oli tällainen vaikka olettavasti Niall ja Alec olivat läheisiä...

En ollut ihan varma kuinka paljon aikaa oli mennyt kun Alec kääntyi pienemmälle tielle. Ajoimme metsikössä eikä missään näkynyt muista autoja. Minun oli pakko rikkoa hiljaisuus.
"Eh.. Alec, asutko sinä täällä? Keskellä metsää?" Kysyin yhtäkkiä, ja minusta tuntui heti että kaikki olivat odottaneet jonkun rikkovan hiljaisuuden.
"Kyllä vain. Minulla on sen verran iso tontti ettei semmoinen kaupunkiin mahtuisi!" Alec vastasi ja hymyili minulle taustapeilin kautta. Mutta hänen hymynsä ei kuitenkaan yltänyt tummiin silmiin asti. Hänen katseensa oli kylmä... Jokin tässä oli pielessä..
Näin kuinka Niall vilkaisi nopeasti Aleciin. Hän näytti pelkäävän tätä. Miksi hän pelkäisi omaa veljeään!?

Niall:
Olin miettinyt pääni puhki vaihtoehtoja. Eikä mikään niistä kuulostanut järkevälle! Alec veisi meidät talollensa tapahtui mitä tapahtui. En saisi Darciaa pois täältä... Enkä itseänikään..
Loppumatka sujui taas hiljaisuudessa. Se tuntui inhottavan painostavalta.

"Perillä ollaan!" Alec toitotti ja pysäköi autonsa kookkaan, monikerroksisen talonsa eteen. Olin ollut siellä ennenkin, mutta muistot eivät olleet hyviä.
"Wow.. Aika hieno paikka" Darcia kehui ja nousi autosta. Seurasimme esimerkkiä. Hakeuduin heti Darcian viereen. En halunnut, että Alec erottaisi meidät. Ties mitä sitten tapahtuisi!
"Mennään sisään. Voitte olla kuin kotonanne" Alec sanoi ja hymyili inhottavasti meille. En edes yrittänyt näytellä vaan tuijotin häntä raivoissani.
Darcia hymyili ja lähti Alecin perässä sisään.
Olin juuri aikeissa lähteä heidän mukaansa kun yhtäkkiä valtaisa käsi käsi tarttui minua olkapäästä. Köriläs seisoi takanani ja riuhtaisi minut itseensä päin heti kun Alec ja Darcia olivat kadonneet ovesta sisään.
"Sinä et ole menossa sisään. Joko lähdet itse tai palautan sinut kotiisi palasina" mies ärähti ja kovakouraisesti tyrkkäsi minut kauemmaksi talosta.
"Älä viitsi!! Sinä tiedät mitä hänelle aiotaan tehdä!" Ärähdin miehelle.
"Tottakai tiedän." Mies naurahti minulle ja asettui minun ja talon väliin.
"Viitsitkö mainita minullekkin?!" Kysyin vihaisena. En tiennyt yhtään mihin soppaan olin Darcian laittanut.. Mies katsoi minua hetken ja hymyili sitten. Kun hän vastasi minulle, ääni oli melkein iloinen.
"Ihmiskauppa Intiaan on suosittua nykyään.."