keskiviikko 15. tammikuuta 2014

~Never Give Up~ Part 13

Darcia:
Tajusin vasta isossa, hallin näköisessä olohuoneessa ettei Niall ollut mukana.
"Eh, Alec, minne Niall jäi? Eikö hänen pitänyt tulla mukaan?" Kysyin varovaisesti. Alec kääntyi ympäri ja näytti niin kylmän oloiselta, että hätkähdin. Mikä hänelle yhtäkkiä tuli!?
"Etkö tiennyt? Hän toi sinut tänne rahan takia." Alec vastasi hymyillen koleasti.
Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt... Puhuiko Alec totta? Oliko Niall puhunut kanssani vain rahan takia!? Oliko hän houkutellut ja maksanut matkani tänne vain tämän takia!?
En pystynyt vastaamaan mitään. Seisoin vain ja tuiotin eteeni. En halunnut uskoa tätä... Ainut ihminen jolle olin koskaan kertonut kaiken. Ainut ihminen johon olin oikeasti tukeutunut. Hän petti minut... Se tuntui sata kertaa pahemmalta kuin mikään muu.
"Ikävää eikö vain? No mutta älä huoli, olet arvokas. Rikkaat intialaismiehet maksavat sinusta paljon!" Alec sanoi yhtäkkiä ja kohotin katseeni häneen. Ilmeeni ei värähtänytkään. En reagoinut enää mitenkään.
Vaivuin takaisin siihen kuoreen missä oli ollut. Olin taas yksin, pahemmassa tilanteessa kuin ikinä. Minut myytäisiin. Olin kuullut siitä uutisissa, mutten voinut uskoa että sitä tapahtuisi todella..
"George, vie tyttö ullakolle"
Vahva käsi varttui minuun ja kiskoi mukaansa. En vastustellut. Miksi olisin niin tehnytkään? Minulla ei ollut ketään kenen puolesta haluaisin pysyä täällä. Kotona elämä oli aivan yhtä hirveää..
Vahvarakenteinen mies, George, kuljetti minut kapeita portaita pitkin ullakolle. Siellä oli pieni huone, jossa oli vain yksinkertaiset perus huonekalut.
Mies istutti minut sängylle ja häipyi. Täytyi myöntää, että masentumisen tilalle oli alkanut hiipiä viha. Miten Niall pystyi tekemään sen minulle!? Minä todella luotin häneen! En antaisi tätä hänelle anteeksi! Jos edes sattuisin tapaamaan häntä enää...


Niall:
Kun köriläs oli vetänyt aseen esiin, minun oli pakko lähteä. En voinut uskoa, että Alec oli kaavaillut ihmiskauppaa kokoajan! Kaiken maailman pervothan ostavat nuoria tyttöä orjiksi itselleen! Se on käytännössä murhaa joutua siihen tilanteeseen! Ja minä olin juuri aiheuttanut sellaisen... Minua kadutti hirveästi. Kumpa en olisi ikinä tavannutkaan Alecia! Olisin säästynyt niin monilta ongelmilta! Vaikka täytyy myöntää että tämä oli niistä pahin! En halunnut Darcialle sellaista kohtaloa, kuin mikä häntä odotti. Minun täytyi saada hänet pois sieltä, mutta se oli helpommin sanottu kuin tehty. Talo oli vartioitu, sen jo tiesin. Enkä tiennyt milloin tai miten Darcia vietäisiin pois maasta!

Saavuttuani Alecin talolle johtavan metsätien päähän pysäytin auton. En aikonut jättää Darciaa sinne. Hänet täytyisi saada ulos sieltä niin nopeasti kuin mahdollista. Tiesiköhän hän itse mitä oli tekeillä?

3 kommenttia:

  1. RAKASTAN TÄTÄ FICCII ♥♥♥♥♥ JATKA NOPEESTI OOT TOSI LAHJAKAS ((:♥

    VastaaPoista
  2. Love it ! Jatka nopeee. Ja nopee.

    VastaaPoista