maanantai 4. elokuuta 2014

Desperation part 7

Lily:
Louis seurasi minua ulos ja itsepintaisesti lähti kävelemään rinnallani katua pitkin. Olin hiljaa, mutta katsoin häntä vaivihkaa. Hän oli hyvännäköinen, sitä ei ollut kieltäminen. Ja hän taisi hyvin tietää sen itsekkin, sillä hän huomasi katseeni.
"Mitä nyt?" Hän kysyi huolettomasti hymyillen.
"Ei mitään. Ajattelitko todella saattaa minut kotiin?" Kysyin tavoitellen välinpitämätöntä äänensävyä. Samaan aikaan tuijotin häntä silmiin ja yritin päästä hänen mielensä sisään.

Se tuntui kuin kykyäni ei enää olisikaan. En kuullut yhtään mitään, enkä edes vaistonnut minkäänlaista tunnetilaa. Ihan kuin olisin normaali taas..
"Enköhän. Minulla ei ole mitään parempaakaan tekemistä" hän vastasi kun katseemme kohtasivat. Hän näytti hieman kummeksuvan tuijotustani, mutta sitten hän hymyili taas leveästi.
"Onhan se hyvä kun tuollaisella kauniilla naisella on miehistä turvaa mukana. Ei näistä syrjäseuduista ikinä tiedä!" Louis sanoi, hymyili ja käänsi katseensa. Tyydyin hymähtämään vastaukseksi ja lakkasin yrittämästä. Jotakin hänessä oli outoa...

"Minä osaan kyllä tästä jatkaa itse, kiitos vain" sanoin kun olimme kävelleet muutaman sadan metrin päähän tehtaasta. Sitä ei vielä näkynyt, mutta en halunnut johdattaa Louisia lähemmäs. Vaikka ei hän kyllä vaikuttanut minkään 'vihollisjengin' jäseneltä.
"Jos niin sanot. Et taidakkaan asua pienessä punaisessa omakotitalossa vanhempiesi kanssa" Louis sanoi ja kohotti kaarevaa kulmakarvaansa.
"Empä taida." Vastasin, huulta purien. Louisin katse lipui kadun ränsistyneiden talojen ohi ja hän palautti hymyn kasvoilleen.
"Emmeköhän me tapaa vielä. Ensi kertaan!" Hän naurahti, iski silmää ja lähti kävelemään vastakkaiseen suuntaan. Olin aikeissa vastata, mutta en viitsinyt enää huutaa perään.

"Nooooohh paljonko tuli!?" Lee kysyi innoissaan, heti kun ilmaannuin hämärään olohuoneeseen. Siellä oli vain yksi työmaavalaisin lattian rajassa. Se loi yksinäisen valoraidan huoneen harmaisiin seiniin, mutta se valaisi sopivasti meidän tarpeisiimme.
Lee pomppi minua kohti leveästi hymyillen ja jäi odottamaan vastaustani. Tajusin, että olin unohtanut vastata.
"Melkein kaksitonnia. Pelasin vain kerran kylläkin" vastasin ja kaivoin setelitukun takin taskusta ja laskin sen Lee ojennettuun käteen.
"Minä hommaan uuden sohvan heti huomenna! Joshua! Lähdetkö mukaan?" Lee huusi Joshualle, joka istui valoisimmassa nurkassa puhdistamassa pistooliaan. Hän kohotti katseensa ja näytti miettivän hetken. Hänen vaaleat kulmansa menivät kurttuun.
"Hankit minut mukaan kuormajuhdaksi, eikä totta?" Hän tokaisi matalalla äänellään.
"Vooii en tietenkään!" Lee vastasi ja kävi istumaan lattialle hänen viereensä.
"Ajattelin, että saisit valita värin. Tiedän, että tykkäät päättää asioista" Lee jatkoi, tietäen saavansa tahtonsa läpi tätä kautta.
Joshua pyöräytti silmiään ja tyytyi murahtamaan.
"Jos te hoidatte sen huomenna, minä voin mennä Chrisin kanssa hakemaan jotai syötävää" ehdotin ja riisuin ulkovaatteeni. Jätin ne siistiin pinoon oven lähelle. Ei meillä mitään naulakoita ollut.
"Sopii!" Chrisin ääni kajahti toisesta huoneesta ja hymy pyrki huulilleni. Chris ei koskaan väittänyt vastaan, ellei kyseessä ollut ötökät.

Kävin sanomassa kaikille hyvää yötä. Chris oli keittiössä Khain ja Trinan kanssa. He söivät Khain tekemiä kinkku-juustosämpylöitä, jotka näyttivät niin hyviltä, että olisin mieluusti ottanut yhden. Mutta olin liian väsynyt. Kello oli varmasti jo paljon enkä kohta pystyisi enää pitämään silmiäni auki... Vaelsin 'makuuhuoneeseen' jonka jaoin Trinan kanssa.
Se oli pieni huone, missä oli vain kaksi petiä. Olimme keränneet tyynyjä ja vanhoja sohvatyynyjä ihan kiitettäväksi sängyksi. Siinä ei ollut hullumpi nukkua!
Menin omani luo ja riisuin farkkuni. Tukehtuisin kuumuuteen jos nukkuisin ne päällä.
Käperryin vilttien alle ja painoin pääni tyynykasaan. Tuli heti mukavan kotoisa olo..

Olin juuri vajoamassa uneen kun Louisin kasvot palasivat mieleeni. Hänen hymynsä oli jotenkin lumoavan aito... Taisin kyllä jo hourailla kun ajattelin niin..




Teki kauheesti mieli kirjottaa nii kirjotin sitte xD juu ja jos joku osaa siitä kommentoinnin varmistusjutusta sanoo jotai nii ohjeita otetaan vastaan! Miten sen oikeen sitte saa pois?:D en ees tiiä mikä se on xD














3 kommenttia:

  1. Oi tää on paras!! Ja mahdatko tarkottaa sitä robottitunnistetta? Sen saa jostain asetuksista, mut ymmärrän sua hyvin, koska mul on omaki blogi ja ne kaikki asetukset on todella sekavia... :DD
    Mut jatkapa taas pian! :))

    VastaaPoista
  2. uuuuuu iha sika hyvä jatka pian kilttiiii!!!!!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! En oo ihan varma mitä tein mutta jotakin ainaki otin pois päältä xD

    VastaaPoista