~I Will Protect You~ Part 16

Juliet:
En ollut istunut paikallani kuin pari minuuttia, ennenkuin olin jo penkomassa huonetta. Olin ajatellut löytäväni jotakin tekemistä, mutta kaikki laatikot ja hyllyt olivat tyhjiä. Eikö vierashuoneissa muka ollut mitään? Edes vihkoa ja kynää?
Mätkähdin takaisin sängylle ja kaivoin kännykkäni taskusta. Ihme kyllä se oli selvinnyt pommista.. Kestävin iPhone jonka olen koskaan nähnyt!
Valitsin numeron, johon en ollut ikinä soittanut.
Muutaman tuuttauksen jälkeen hän vastasi.
"Juliet?"
"Moi Harry.. Miten voit?" Kysyin ja tuijottelin kattoa.
"Hyvin!! Ainakin olosuhteisiin nähden! Entäs sinä?" Harry vastasi ja hymähti tutunkuuloisesti.
"Minä olen ollut kunnossa kokoajan! Mutta hyvä kuulla, että voit hyvin!" Naurahdin ja kinusin samalla sängystä ylös. Voisin käydä etsimässä Tomin ja kysyä häneltä mitä seuraavaksi tapahtuisi.
"Haha! Noh millainen se Nallen lukaali on? Kuulin, että sieltä on mahtava näkymä kaupungin keskustaan!" Harry naurahti. En ensin tajunnut mitä hän sanoi vaan keskityin avaamaan ovea. Mutta ovi oli lukittu.
"Haha... Heeeei.." Älähdin ja jäin tempomaan kahvaa.
"Mitä nyt? Etkö ole vielä huomannut maisemia?" Harry kysyi nauraen.
"Pitäisikö täältä olla hyvät näkymät!? Me olemme keskellä metsää.. Enkä pääse huoneestani pois." Valitin ja aloin ryskyttää ovea.
"Mitäh!?" Harry älähti ja kuulin ryminää taustalta.
"Pitäisikö meidän olla jossain muualla kuin täällä?" Kysyin kummissani.
"Nallen lukaali on melkein keskustassa" Harry sanoi vakavana.
"Mitä... Miksi me olemme sitten täällä!?" Kivahdin ja ryskytin ovea viimeisen kerran. Heti kun lopetin se kuitenkin aukeni nopeasti.
Kuulin Harryn sanovan jotain puhelimessa, mutta ymmärtänyt sanaakaan. Olin keskittynyt Tomiin joka oli tullut huoneeseen ase kädessään. Ja hän osoitti sillä vakaasti minua otsaan.




Nyt tuli lyhyt!! Ai että on ollu taas vaihteeks kiirettä! Kokoaja pitäis olla jotai tekemässä tai lukemas kokeisii -.- BUT FIRST LEMME TAKE A SELFIE TIITITTIITITIDDII DIDIDTIITIII