~I Will Protect You~ Part 15

Juliet:
Kun tulin sairaalan pääovesta ulos, näin heti edessäni mustan auton. Ja monta valokuvaajaa.
"Neiti Carter! Osaatteko kertoa räjähdyksestä?" Joku nainen huusi heti ja ihmiset alkoivat tunkea lähemmäs ottamaan kuvia. Tieto räjähdyksestä oli levinnyt kuin kulovalkea..
Lähdin päättäväisesti tunkemaan väkijoukon läpi auton luo, tempaisin sen etuoven auki ja luikahdin sisälle.
"Hei" kuului ääni vierestäni ja käännähdin ympäri. Kuskin paikalla istui tumman harmaaseen pukuun pukeutunut mies, ehkä vain muutaman vuoden minua vanhempi mies. Hänellä oli hyvin vaaleat piirteet mistä syntyi viaton vaikutelma.
"Öh moi" tokaisin ja katsoin häntä vieläkin hölmistyneenä.
"Olen Tom. Meidän varmaan pitäisi mennä jo. Olemme aikataulusta jäljessä" Hän sanoi ja vilkaisi rannekelloaan. Nyökkäsin vain ja käännyin istumaan suorassa.
En tiennyt minne päin olimme menossa, mutta koko matkan vallitsi painostava hiljaisuus. Tom ei tainnut olla puheliasta sorttia..
Ajoimme pois kaupungista, mikä oli outoa koska luulin meidän jäävän kaupunkiin. Ajoimme ensin moottoritietä, sitten pienempää tietä. Pelkäsin jo, että kääntyisimme hiekkatielle, niin korvessa olimme. Mutta onneksi pieni asfaltti tie tuli päätökseen ja siellä häämötti modernin mökin näköinen talo. Se oli järven rannalla ja laiturissa oli upean näköinen vene. Paikka näytti miljonäärin loma-asunnolta!
"Jäämmekö me tänne? Keskelle korpea?" Kysyin kun Tom pysäytti autonsa talon eteen.
"Kyllä" hän vastasi mietteliäästi, katsoen taloa etulasin läpi. Olisi tehnyt mieli kysyä mitä hän mietti, mutten kehdannut. Minä kaipasin Harrya jo todella. Vaikka en alunperin edes halunnut vahtia, hän oli hauskaa seuraa ja pidin hänestä todella. Ja nyt olin jumissa keskellä metsää tuollaisen tosikon kanssa..
Tom pian nousi autosta ja seurasin hänen esimerkkiään.
Olin luullut, että ulkona oli lämmin kun aurinko paistoi, mutta todellisuudessa siellä tuuli ihan älyttömästi! Hiukseni menivät ihan sekaisin ja kun yritin haroa niitä pois kasvoiltani, näin kuinka Tom oli jo kiivennyt talon eturappuset ylös ja mennyt lasiovesta sisään.
"Ei tarvitse odotella..." Mumisin äkäisenä itsekseen ja lähdin kohti taloa Tomin jalanjäljissä.

Sisälle mennessäni en pystynyt muutakuin ihailemaan. Eteisestä avautui valtava aula, jonka katto oli korkealla yläpuolellani. Kaikki huonekalut olivat hienoja ja moderneja. Kaikki vaikutti muutenkin sellaiselta yhteensopivalta ja todella tyylikkäältä.
Aulasta lähti monia eri ovia ja yhdet portaat. Näin Tomin portaiden yläpäässä joten kiirehdin hänen peräänsä.
"Sinä nukut tuossa huoneessa. Voit jäädä sinne nyt hetkeksi" Tom sanoi yläkerran aulassa ja osoitti yhtä ovista. Aloin jo olla kyllästynyt hänen tapaansa käyttäytyä, joten menin vain mitään sanomatta huoneeseen. Olin odottanut vähintäänkin hotellihuonetta, mutta huone olikin melkein tyhjä. Siellä oli pehmeän näköinen sänky, lipasto, peili, hyllykkö ja iso ikkuna.
Olisin kyllä halunnut omaan sänkyyni, mutta ei tämä kai ollut niin paha kuin voisi olla.
Minulla ei oikein ollut mitään matkatavaroita joita olisin voinut purkaa, joten istuin sängylle. En keksisi täällä mitään tekemistä....

Ohoooo anteeks että on kestäny! Kauhee loppukiri on ny koulussa nii vähän oon ollu väsyny!xD kuinka monta lempinimee te vielä keksitte??xD GayBoy ja Horozuppa on aika hyvii!!