~I Will Protect You~ Part 28

Harry:
"Seuraavasta käännytään oikealle" neuvoin, yrittäen kuulostaa rennolta. Se oli kuitenkin yllättävän vaikeaa, kun samalla yritin miettiä seuraavaa siirtoa. Tulisimme tätä kautta ulos pian, mutta mitä tekisin siellä? Voisin kyllä ottaa aseen ja muuta, mutta pahimmassa tapauksessa Bill saisi Julietin kilvekseen...
Kesken mietteitteni käytävän ikivanhat kattolamput alkoivat välkkyä heikosti. Olin jo tottunut kulkemaan hämärässä, joten valo sokaisi hetken. Hyvä puoli tässä kuitenkin oli, että näki eteensä... Olin lyönyt jalkani jo liiankin monta kertaa!
"Jaaa nämä romut siis toimivatkin!" Bill tokaisi, pysähtyi ja tarkasteli lamppuja. Olin kyllä melkein yhtä hämmästynyt kuin hänkin. Nuo romut eivät toimineet kunnolla edes ennen räjähdyksiä.

"Tästä siis oikealle?" Bill kysyi ja kääntyi kohottamaan kulmia minulle. Hymyilin ja nyökkäsin. Tämä käytävä oli viimeinen ennen ulko-ovea. Näin sen jo kauempana...
"Onko vielä pitkä matka? Varmasti pikku julkkiksemme jalkoja särkee" Bill naurahti ja vinkkasi Julietille. Samalla hän veti hämmentyneen näköisen tytön kainaloonsa.
"Ei ole kovinkaan pitkä." Vastasin kireästi. En pitänyt näkemästäni tippaakaan, eikä Billin luomat katseen Julietiin auttaneet...
"Osaan kävellä itsekkin, kiitos vain.." Juliet mutisi ja vetäytyi kauemmas Billin otteesta. Tämä ei kuitenkaan hellittänyt vaan hymyillen veti hänet takaisin.
"Tykkäät kuitenkin!" Bill nauroi ja jatkoi kävelyä.
Varovasti Juliet katsoi olkansa yli minuun. Yllättäen hän pyöräytti silmiään, aivan kuten hän aina teki kun olin sanonut jotai sopimatonta.

Juliet luuli, että minulla olisi suunnitelma ja että tämä menisi hyvin.. Mutta todellisuus oli jotain täysin muuta. Ennenkuin sain neronleimauksen. Ainakin omasta mielestäni.
Oli hyvä, että kävelin Billin takana sillä pystyin nyt huomaamatta laittamaan käden farkkujeni taskuun. Huokaisin helpotuksesta kun löysin sen mitä toivoin: ikivanhaa mallia olevan työkännykän.
Nyt minun vain pitäisi saada Nalle linjan toiseen päähän...
"Mennään tästä vielä oikealle!" Ohjastin kun ulko-ovi oli edessämme. Tarvitsin lisää aikaa suunnitelmalleni... Onneksi varauloskäyntejä oli rutkasti täällä alhaalla..
Yritin astua niin monen kivenmurikan päälle kuin vain pystyin, peittääkseni äänen joka kuului kun näppäilin numeroa... Ainoa kerta kun olin onnellinen, että Bill oli kiinnostuneempi Julietista kuin minusta.
"Mitä meinaat muru? Maksaako ministeri sinusta paljon?" Bill kysyi huvittuneella äänellä, ohjaten Julietia sinne käytävään mihin olin käskenyt.
"Empä usko." Juliet vastasi melkein tympääntyneen kuuloisesti. Hymyilin pakostakin.

Kun sain numeron näppäiltyä, peitin toisen kaiuttimista kädelläni ja laitoin kännykän takaisin taskuun.
"Tulemme ulos pitkästä päästä. Läheltä C-ovea. Onko sinulla jatkosuunnitelmaa?" Kysyin Billiltä hieman normaalia kovemmalla äänellä. Halusin varmistaa että Nalle kuulisi kaiken... Toisen kaiuttimen peitin jottei hänen puheensa kuuluisi tänne.
"Otan tytön mukaan ja vien hänet kämpille.. Sitten voisi miettiä vähän seuraavaa siirtoa." Bill vastasi, vilkaisten minua olkansa yli. Nyökkäsin vastaukseksi ja vilkaisin vaivihkaa puhelimen näyttöä. Puheli oli katkaistu toisesta päästä. Täytyi kyllä myöntää, että olen nero.


Juliet:
Minua hieman häiritsi olla Billin kyljessä kiinni, varsinkin kun Harry oli takanamme... Paitsi eihän sen pitäisi haitata kumpaakaan meistä, eihän meillä mitään suhdetta ollut... Oli kyllä typerää miettiä tällaisia asioita kun olen vaarassa tulla kidnapatuksi. Mutta minulla oli nyt vahva tunne, että Harry oli suunnitellut jotain! Eihän hän ihan ilman mitään lähtisi kohtamaan terroristia!
"Meillä voi olla ihan hauskaa kämpilläni" Bill hymyili minulle ja naurahti heti sen jälkeen.
"Tottakai kunhan saan rahani... Sääli vain päästää sinut pois" hän vinkkasi.
"Me taidammekin olla jo perillä!" Harry ilmoitti yhtäkkiä, melkein keskeyttäen Billin lauseen. Ääni oli aika kireä...
"Ovi vapauteen!" Bill hehkutti ja avasi harmaan, raskastekoisen oven salvan.
Ulkona oli niin kirkasta, että peitin kädellä silmäni. En ollut tässä häslingissä edes tajunnut että oli vielä jossain oli valoisaa..
Bill pysäytti minut muutaman askelen päähän ovesta ja varmisti, että Harry oli tullut myös.
"Osaat varmaan varastaa autoja? Jos haet tuon valkoisen bemarin tuolta." Bill sanoi Harrylle ja osoitti viereiselle kadulle pysäköityä autoa.
Harry kuitenkin vetäisi aseen vyöltään ja osoitti sillä vakaasti Billiä.
"Mitäpä jos sinä nostaisit kädet pään päälle?" Harry ehdotti. Vaikka äänen sävy oli melkein huvittunut, hän oli vakava.
Ei mennyt sekuntiakaan kun Bill oli jo kiskaissut minut rintaansa vasten, kuin suojaksi. Sen lisäksi tunsin kylmän raudan ohimollani.
"Jokin sinussa kyllä olikin hämärää. Sääli, olit melko mukava" Bill totesi ja kuulin naksahduksen viereltäni. Sen verran tiesin, että hän oli juuri ottanut varmistimen pois päältä.
Annoin nyt itselleni luvan panikoida. Bill epäilemättä voisi ampua minut surutta..
"Niimpä. Olisimmepa tavanneet kolme vuotta sitten. Meistä olisi tullut aika hyvä tiimi" Harry sanoi ja hymyili melkein pilkallisesti.
"Nohh minkäs sille tekee.. Mitäs meinasit nyt? Pomosi varmaan suuttuu jos tyttö saa rautaa kalloonsa" Bill hymähti.
"Haluatko todella ampua hänet?" Harry kysyi, katsahtaen silmiini hetken ajan.
"Jos ei muu auta. Tällä alalla ei pärjää luovuttamalla" Bill vastasi ja painoi asetta voimakkaammin päätäni vasten.
"Joten joko päästät meidät menemään tai-" Bill aloitti, mutta terävä laukaus keskeytti hänet. Tunsin kevyen ilmavirran viuhahtavan ohitseni ja iskeytyvän Billin kehoon.






Sori että kesti!!:D joohh tää ficci on iha lopussa jo, mut oon suunnitellu jo seuraavaa! Se tulee olemaan taas tämmönen mun tapanen, ehkä pikkusen lisää fantasiaa, mut ei mitää isoo xD ja tarviin siihen taas jonku pojista! Liamia ei voi sanoo koska se on jo siinä xD joku toinen tulee pääosaan! Se on aika semmonen synkän oloinen, mutta eiköhän kaikki pojat sais mahutettua siihen osaan xD sanokaa vaa kenet haluutte nii katon kuka ois suosituin+oma mielipide xD

Ja heeeiii yks asia mistä oon jotenki ylpee (?) on se että monet sanoo et ne tykkää siitä että mun ficit on erilaisia ku yleensä! Se on itseasissa just sitä mihin mä oon pyrkiny, koska en ite tykkää lukee ficcejä joissa ei tapahu mitää ja ne on semmosii iha samanlaisii ideoiltaan xD ne vaa on jotenki nii korneja ja hölmön tuntusii ku oon tämmönen action friikki!xD nii elikkä juu se merkkaa paljon!! Kiitos taas vaihteeks ihan vaa teiän olemassa olosta!xD <3 <-stoori