~I Will Protect You~ Part 27

Juliet:
Kun Bill oli käskinyt minun mennä komeroon piiloon, olin vähintäänkin odottanut terroristipomon tulevan paikalle. Mutta se olikin jotain ihan muuta..
Tuiotin Harryn selkää, uskomatta korviani. Oliko hän sekaisin!? Vai... Oliko tämä joku juoni? Ehkä hän esitti ettei tuntisi minua, jotta Bill ei voisi kiristää häntä! Tai sitten hän oli lyönyt päänsä pahasti eikä oikeasti tuntenut minua...  Olin heti ollut niin helpottunut kun näin hänet, mutta hämmennyin kun Harry näytti yhtäkkiä ihan tunnistamattomalta, niin vakava hän oli.

"Eikös kaikkien pitäisi tuntea pääministerin tytär?" Bill kysyi kummissaan. Hän näytti oikeasti hämmästyneeltä.
"Ai pääministerin tytär? En tiennyt että hän oli täällä" Harry vastasi ja kohautti olkiaan.
"Kenelles sinä sitten työskentelet?" Bill kysyi epäuskoisena ja astui askeleen lähemmäs Harrya.
"Itselleni. Soluttauduin tänne löytääkseni tietoja joita voisin myydä kiinnostuneille." Harry sanoi täysin rennosti, laskien aseensa.
"Ja nimesi on?"
"Edward. Siinä kaikki mitä tarvitset tietää"

Seisoin paikallani, kuunnellen keskustelua. Harry vaikutti olevan ihan kunnossa vaikka puhuikin sekavia. Ehkä tämä tosiaankin taisi juoni... Parempi pelata mukana.
"Hmmm kiinnostaisiko yhteistyö Edward?" Bill kysyi hymyillen ja ojensi kättään. Harry astui eteenpäin ja puristi hänen kättään.
"Sovittu. Mitäs olet suunnitellut?" Harry kysyi ja laittoi aseen vyöhön. Bill kääntyi katsomaan minua.
"Mietin vielä.. Kumpikohan maksaisi enemmän, terroristit vai sinun miehesi?" Hän kysyi ja tuli luokseni. Harry kääntyi myös ja katsoi minua silmiin vain hetken. Hänen katseensa oli vakava, mutta se pehmeni nopeasti. Silloin tiesin varmasti että tämä oli suunnitelma. Minun vain täytyisi hoitaa oma osani.
"Turvallisuusministeriöllä on suuret säästöt, ja uskon varmasti että he ovat valmiita uhraamaan siitä osan kunhan vain saisivat tytön takaisin. Pääministeri itse on kuulemma todella epätoivoinen" Harry kertoi, hetken miettimisen jälkeen.
"Sitten varmaa heiltä liikenee pari miljoonaa! Saat neljäsosan jos olet mukana" Bill naurahti ja vetäisi minut ulos komerosta.
"Se on enemmän kuin mitä toivoisin" Harry hymyili. Se oli kuitenkin kaukana hänen normaalista, niin iloisesta ja lempeästä hymystään. Bill kuitenkin vastasi hänen hymyynsä ja lähti kävelemään käytävää eteenpäin.
"Meidän täytyy päästä ulos. Tiedät varmaan helpoimman reitin Ed?" Hän kysyi ja viittoi Harrya tulemaan vierelleen. Kävelin heidän perässään, hermostuneena. Harry neuvoi juuri tietä ulos. Mutta kun pääsisimme sinne, mitä tapahtuisi?! Toivottavasti Harry olisi miettinyt sinne asti...



Heheh oon ylpee itestäni ku oon näin nopeesti jatkanu xD saavutus!! No mutta juu mä vaan mietin tässä että onko tää kirjotustyyli edelleen selkee ja muuta? Erottaako vuorosanat ja muut?:D kaikki mielipiteet otetaan vastaan, haluun pitää tän blogin sellasena että sitä jaksaa lukee/pystyy lukee!xD