tiistai 30. huhtikuuta 2013

~Just me and you~ Part 5

Liam:
Oli tosi surullista kuulla Katin perheestä.. Minusta oli kuitenkin mukava että hän näytti viihtyvän seurassamme. Tulimme Lontooseen ja ajoimme mahdollisimman keskustaan. Liikkeellä ei ollut paljoakaan ihmisiä mikä oli hyvä koska nähtävyyksiin ei tarvisi jonottaa. Kapusimme pois autosta ja erityisesti Kat ja Niall valittivat kuinka heidän jalkansa olivat kangistuneet. He näyttivät tulevan hyvin toimeen! "No minnes mennään?" Harry kysyi kun seisoimme kävelytiellä. Kaikki katselivat hetken ympärilleen. "Mennäänkö käymään vahakabinetissa?" Louis ehdotti. Se kuulosti tosi mahtavalle sille itse olin vain nähnyt kuvia siitä! "Joo mennään!!" Kat innostui ja yksissä tuumin lähdimme kävelemään kabitettia päin.
Katherine:
Vahakabinetti rakennus oli hieno! Menimme kaikki innoissamme sisään ja heti näyttelysaliin.  "Tuolla on Obama!!" Zayn huusi ja me kaikki ryntäsimme nuken luo. "Paul ota kuva!" Minä huusin ja menin antamaan nukelle poskipusun. Ennen kuin Paul ehti ottaa kuvan, pojat tulivat myös. Harry laittoi meni antamaan toiselle poskelle pusua, Zayn laittoi kätensä Obaman pään taakse ja teki hänelle sarvet, Niall sukelsi lattialle hänen jalkojensa väliin ja Liam meni nuken eteen polvilleen palvomaan. Paul nauroi ja otti salamalla kuvan. Kuulimme yhtäkkiä kipakan naisäänen sanovan:"Teidän pitää olla varovaisia! Nuket ovat herkkiä!". Käännyimme ja puhuja oli kassanainen. Yritimme pitää pokkaa . "Kyllä tottakai neiti! Olemme oikein varovaisia!" Louis sanoi teeskennellyn kohteliaasti. Nainen katsoi meihin tiukasti ja sitte tuhahtaen lähti pois. Purskahdimme kaikki heti nauruun.
Niall:
Minulla oli tosi hauskaa! En muistanut milloin olin nauranut näin paljon! Jätimme Obaman ja menimme Michael Jacksonin luo. Poseerasimme hänenkin kanssaan ja kiertelimme vähitellen kaikki nuket. Huomasin että jäin tuiottamaan Katia välillä. Käänsin äkkiä katseeni pois ennen kuin kukaan ehti nähdä. Hän oli tosi mukava ja pidin hänestä.. Mutta enhän minä ole ihminen.. En minä voisi olla hänen kanssaan.. Olin täysin ajatuksissani kun tunsin jonkun nykäisevän käsivarttani. "Huhuu? Olet ihan muissa maailmoissa!" Kat nauroi ja huomasin kaikkien muiden odottavan meitä kahta ulko-ovella. Lähdimme heidän mukaansa ja päätimme mennä syömään.
Harry:
Me huomasimme heti kuinka Niall jäi tuiottamaan Katia!! Oli aivan selvä että hän oli aivan jossain muualla kuin nykyhetkessä. Minusta se oli hyvä koska jos Niallin piti oppia itsehillintää, kiinnostus ihmiseen oli hyödyksi! Menimme sisälle ravintolaan ja päätimme kaikki ottaa samanlaista pizzaa. Tilasimme kaksin kappalein ananas tonnikala pizzaa.Perhekokona tottakai! Menimme istumaan pitkään pöytään. Järjestelimme Niallin ja Katin vierekkäin aivan tahallamme. He eivät edes huomanneet koska puhuivat keskenään elokuvista. Kuitenkin yhtäkkiä Niall lakkasi nauramasta. Hänen päänsä kohosi ja hänen normaalisti siniset silmät tummuivat ja alkoivat punertua. Naapuripöydän mies juuri huudahti:"Auts! Tämä veitsi on kamalan terävä!". Niall käännähti hänen suuntaansa salamannopeasti ja minä pomppasin ylös. "Mitä nyt?" Kat kysyi mutta kukaan ei vastannut. Nappasin Niallin hartiasta kiinni ja kovakouraisesti vedin hänet mukaani. Hän pisti hieman vastaan ja hänen katseensa oli niin synkkä että luulin hänen hyökkäävän kimppuuni. Vedin hänet miesten vessaan ja tyrkkäsin seinää vasten. "Niall!! Siellä on viattomia ihmisiä! Rauhoitu ja keskity tähän hetkeen!" Käskin häntä ja tuiotin häntä tiukasti silmiin. Hänen ilmeensä valahti vihaisesta ja järkyttyneeksi. Silmät vaalenivat taas normaaleiksi ja tiesin että hän on kunnossa. Päästin irti ja hän kyykistyi lattialle. "Harry..En halua olla tälläinen.." Hän kuiskasi. Olin itsekkin kokenut sen hirveän pakon päästä veren luo.. Mutta siitä pääsee yli.. "Sinun pitää aina yrittää muistaa kuka olet ja missä olet.. Ajattele olisit voinut satuttaa Katia.." Sanoin ja toivoin että tytön nimi saisi häntä motivoitua. Niall nosti salamana katseensa ja kauhu paistoi hänen silmistään. "Ei.. En halua tämän tapahtuvan kun hän on lähellä!" Hän sanoi kauhuissaan. "Ajattele että jos hillintäsi pettää hän on vaarassa." Sanoin ja se näytti tepsivän. Hän nyökkäsi. Yhtäkkiä vessan ovi lennähti auki ja Kat seisoi ovella. "Mitä tapahtui?" Kysyi välittämättä siitä että oli juuri tullut miesten vessaan. Niall nousi lattialta ja katsoi minuun. "Kerromme sen myöhemmin.. Aivan varmasti." Lupasin ja Kat näytti miettivältä. "Lupaatte sitten." Hän sanoi ja lähdimme yhdessä takaisin saliin. Muut pojat katsoivat meitä huolissaan,mutta nyökkäsin heille. Kaikki oli hyvin. "Mitä jos otetaan pizzat mukaan ja lähdetään kotiin?" Kysyin ja kaikki suostuivat heti. Lähdimme takaisin autolle ja koko ajomatka oli hiljainen. Kun olimme illan hämärtyessä kotona menimme heti kaikki olohuoneeseen. "Noniin" Kat sanoi merkitsevästi ja katsoi minuun. Huokaisin ja istuin nojatuoliin. "Tämä on todella tyhmän kuuloista mutta.. Me olemme vampyyreja.."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti