Katherine:
En tiennyt kuka juuri äsken huusi mutta kuulin askelten töminää. Vaalehiuksinen mies, ilmeisesti Niall oli nyt aivan liian lähellä. Tajusin etten ollut yrittänyt paeta. Yritin nostaa käsivarsiani ja työntää häntä kauemmas mutta en pystynyt.. Kuin näkymättömät kahleet olisivat sitoneet minut maahan. Tunsin kuinka Niallin viileät huulet hipoivat veristä poskeani..
Niall:
Aivoni kävivät ylikierroksilla. En välittänyt enää mistään. Ainoa asia mikä oli selkeänä mielessäni oli veri.. Hämärästi kuulin poikien olevan tulossa mutta en yrittänytkään hillitä itseäni. Olin juuri aikeissa upottaa hampaani tytön kaulaan kun Liam tönäisi minua kylkeen. Lensin maahan ja kurkustani pääsi matala ärähdys. Zayn ja Harry kiskoivat minut pystyyn ja retuuttivat kummastakin kädestä pitäen kauemmas. "Niall!! Hillitse itsesi!!" Zayn käski kun rajut puistatukset vyöryivät vartaloni läpi. Kurkkuani poltteli veren haju ja tarvitsin sitä. Riuhdoin heitä vastaan ja halusin päästä tytön luo. "Liam! Niall pitää viedä pois!" Harry huusi ja ohimennen näin Liamin nyökkäävän hieman pettyneenä. Minut retuutettiin metsään.
Liam:
Kyykistyin tytön viereen ja varovasti pyyhin verta hänen kasvoiltaan. Minulle veri ei aiheuttanut pakottavaa tappamisen tunnetta enää.. Niall oli meistä edelleen ainoa jolle itsehillintä oli liikaa. "Kuuletko sinä minua?" Kysyin hiljaa ja rauhallisesti. Tytön silmäluomet värisivät ja lopulta raottuivat. "K..kuka olet?" Hän kysyi käheästi ja hieman peloissaan. "Olen Liam.. En aio satuttaa sinua.." Vastasin ja varovasti yritin oikaista tytön vääntyneen käden. Hän sävähti kivusta ja katsoi minuun silmät suurina. "Mikä on nimesi?" Kysyi yrittäen viedä hänen ajatuksensa muualle. "Kat.. Tai Katherine.." Hän vastasi ja rentoutui enemmän huomatessaan kivun helpottuvan. Nostin varovasti hänet istumaan. "No Kat.. Miltä tuntuu?" Kysyin. Kat hengitti varovasti muutaman kerran sisään ja ulos ennen kuin vastasi:" käteeni sattuu ja kirvelee..mutta ei muualle ainakaan pahemmin". Yhtäkkiä hän katsahti minuun suoraan. "Niall.. Eikö hän ollut se vaalea?" Hän kysyi hieman pelokkaana taas. "Kyllä.." Vastasin hitaasti miettien mitä sanoisin. "Miksi hänellä oli punaiset silmät? Oliko se joku pilajuttu vai?" Kat kysyi viitaten myös selvästi Niallin verenjuonti yritykseen. "Nojaa.. En usko että uskot tätä joten ehkä jätän sen myöhemmälle."vastasin vältellen.
Katherine:
En oikein ymmärtänyt mitä oli tapahtunut.. Aivan kuin tämä Niall olisi näytellyt jotain vampyyriä mikä tietysti kuulostaa aika lapselliselle..mutta miksi hänet raahattiin metsään? Kipu ei tuntunut selässä tai päässä enää yhtä voimakkaasti ja haparoiden nousin seisomaan. Liam tuki minua selästä. Hänellä oli aivan koiranpentumaiset ruskeat silmät ja lyhyeksi leikatut tummat hiukset. Kumma juttu että hän ja ne kaksi muuta miestä olivat ilmestyneet yhtäkkiä. "Minä kyllä pärjään.. Kotini on aika lähellä.." Mutisin mutta huomasin heti etten pystynyt kävelemään kunnolla yksikseni. "Asutko yksin?" Liam kysyi. "En, asun setäni kanssa mutta hän on Skotlannissa" vastasin. "Et voi mennä yksin kotiisi. Tule meidän luoksemme" hän ehdotti. Minun ehkä olisi pitänyt kieltäytyä kun tuntematon mies kutsuu kylään mutta hän oli niin mukava ja rauhallinen.. Enkä sitä paitsi ollut varma miten saisin hoidettua vammojani. "Hyvä on.. Missä asutte?" Kysyin ja varovasti painoin toisella kädelläni vieläkin verta vuotavaa kyynerpäätäni. "Tuossa kaupungin ulkopuolella. Ystäväni on tässä lähistöllä, hän voi hakea meidät" Liam vastasi, otti kännykkänsä ja soitti jollekkin. "Lou, tule tänne baarin viereiselle kujalle.. Joo hän meni Zaynin ja Harryn kanssa.. Selitän sitten.." Liam puhui nopeasti ja sammutti puhelun. Hänen tukemanaan haparoimme kujan päähän tien viereen. Siellä odotti vaalea citymaasturi. Liam auttoi minut takapenkille ja kiipesi itse eteen. "Kat, tämä on Louis. Louis, tässä on Kat" Liam esitteli pikaisesti. Louis oli sinisilmäinen ja hänen ruskea tukkansa oli sotkettu huolettomasti. Hän hymyili minulle ja tervehdimme. Autossa oli mukavan lämmin eikä minua kumma kyllä pelottanut tuntemattomien seurassa. Huokaisten nojauduin ikkunaa vasten ja ennen kuin huomasinkaan olin vaipunut uneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti