sunnuntai 25. toukokuuta 2014

~I Will Protect You~ Part 23

Juliet:
Peitin suun kädelläni ja hapuilin varovasti portaita alas. Ilma oli täynnä pölyä ja maassa oli kivimurskaa ja lasin sirpaleita. Juuri nyt oli täysin hiljaista... Kuului vain lasinsirujen särähdyksiä jalkojeni alla ja nopea hengitykseni. En tiennyt oliko täällä alhaalla ketään.. Tai oliko tänne asetettu pommeja..
Minun pitäisi löytää vaikka hissi tai varauloskäynti jolla pääsisin ylös etsimään Harrya. Ylhäällä oli varmasti paljon loukkaantuneita... Kukaan ei ollut aavistanut tätä!! Kumpa minulla vielä olisi kännykkäni. Olisin voinut edes soittaa apua itselleni ja muille!!

Portaat loppuivat yhtäkkiä ilmeisesti pohjakerrokseen.. Siellä ei ollut niin sakeaa pölyä kuin ylempänä joten näin selvästi ympärilleni.. Edessäni oli pitkä, leveä käytävä jota reunustivat useat ovet. Luonnonvaloa riitti vain käytävän alkuun, sen jälkeen ei näkynyt mitään. Sähköt olivat ilmeisesti katkenneet räjähdyksissä..
Aloin kävellä ripeämmin käytävää eteenpäin. En uskaltanut availla ovia... Ties vaikka siellä olisi pommeja viritettyinä! Valo himmeni käytävästä ja jatkoin matkaani käsi kopelolla.
Sitten räjähti taas. Suoraan yläpuolellani! Seinä josta otin tukea, tärisi hurjasti ja katosta tippui kivimurskaa niskaani.
Syöksähdin reunemmalle ja avasin yhden ovista... Piti päästä pois hajoavan käytävän katon alta!
Suljin oven takanani ja kompuroin syvemmälle huoneeseen. Oli täysin pimeää ja löin jalkani moniin eri esineisiin matkallani toiselle reunalle, mahdollisimman kauaksi käytävästä.

Lysähdin maahan kun tavoitin huoneen toisen seinän. Räjähdyksen äänet olivat vaimenneet mutta kuulin kuinka käytävästi kuului ryminää.. Onneksi en jäänyt sinne!
Hengitin kiivaasti, silmät kiinni koettaen pitää pääni kylmänä. Odottaisin hetken ja sitten vasta...
Ajatteluni keskeytyi yhtäkkiä kun kuulin ääntä läheltäni. Avasin silmäni, vaikka siitä ei ollutkaan mitään hyötyä! En ollutkaan yksin... Kuulin askelia jotka tulivat kokoajan määrätietoisesti lähemmäs säkkipimeässä. Yritin pidättää hengitystäni, toivoen ettei tuo henkilö huomaisi minua..
"Ajattelitko etten näe sinua?" Huvittunut ääni kysyi yläpuoleltani.

5 kommenttia:

  1. Ohh god!!! Tää on ihan mahtava!! Ja anna ton äänen olla Harryn ääni pliis...

    VastaaPoista
  2. Ihanaa,ku jatkoit <3<3

    VastaaPoista
  3. Jatka jatka♡♡♡♡

    VastaaPoista
  4. Apua! Jatka nopeaaa! :D

    ~Em

    VastaaPoista
  5. jatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkajatkaaaa

    VastaaPoista